United States or Guyana ? Vote for the TOP Country of the Week !
SERVILIUS. Jumalat, oi! TITUS. Tuo vastaus ei kelpaa. Servilius, auta! Herra! Hyvä herra! TIMON. Haa! Tienkö multa ovenikin sulkee? Olinko vapaa? Taloniko mulle Nyt vihollisen kahle on tai tyrmä? Se huone, jossa juhlin, nytkö tarjoo, Kuin ihmisetkin, rautapoven mulle? LUCULLUKSEN PALVELIJA. Nyt, joutuun, Titus! TITUS. Tass' oisi minun laskuni. LUCULLUKSEN PALVELIJA. Ja minun.
MARTTA. Tääll' usein käy, ja kaulaas Pane helmivyös ja vaulas! Peilissä saat sulouttas ihastella; Me kahden saamme siitä riemuella. Voit sitten juhlin, tilapäin Niit' ihmisille näyttää vähittäin, Sormuksen, sitte helmet äit' ei huomaa, tai Tekosyytä jotain keksinemme kai. MARGAREETA. Vaan kukahan ne kauneet mulle toi? Täss' oikein asiat ei olla voi! Voi taivas! äiti kun ei vaan?
WAGNER. Museeossain kun ain' oon arrestantti, Enk' urki maalimaa kuin juhlin vaan. Ja kaukosilmin, hajamielin, Kuink' ohjaisin ma sitä tenhokielin? FAUST. Mit' ette tunne, älkää tavoitelko; Hetteenä sielust' uhkuaa Se alkuvoiman aateselko, Mi syöntä, korvaa lumoaa. Te liemiänne ihmisille Herkuista muiden keitätte, Ja köyhän liekin virehille, Puhutte hiiluksestanne!
MEFISTOFELES. Tapani kyllä on inkognitoa käyttää, Vaan juhlin mielelläänpä "prenikkaansa" näyttää. En polvinauhaa pitää saa, Mut varsanjalkoain tää kansa arvostaa. Kas simpsukkaa, ku tuolla kompuroi. Hapuilevalla haistillaan Se mun jo tunsi. Eipä luontoaan Tääll' lempo, vaikka kuinka tahtois, peittää voi. Tuleppa nuotioille, käydään joka liesi! Sä sulho oot ja mie oon puhemiesi.
Tätä uskoani minä siinä itsekseni juhlin. Tämä on ensimäinen niitä onnen hiljaisia pyhiä, semmoisia, jolloin ei olla kirkossa, vaan vietetään se kotona, omassa yksityishartaudessa. Niitä on ollut meillä kuinka paljon! Niistä ei toinen tiennyt, et sinäkään aina, vaikka olitkin aina niissä mukana.
»Anna minulle viisitoista vuotta elämästäni takaisin ja silloin voit panna minut Glaukuksen laisen rinnalle. Iloinen olen saadessani hänestä ystävän, mutta mitä minä voin antaa vastalahjaksi? Voinko minä huvittaa häntä samoin elämännautinnoin kuin hän minua juhlin ja kukkaseppelin partilaisin hevosin tai arpapelein?
Muut kalliit muistan, hymyt nään, ne väikkyy, katoo hämärään kuin rinnan huokaus. Ma olin linnan valtias. Mut olin liian onnekas, maan lapsi heikko vain. En onneani kestänyt, pois muistoihini hautaan nyt sen viime maljassain. Pois aarteen juon, min elo soi, en sitä muille jakaa voi, sit' yksin juhlin näin. Yö ympärillä heläjää ja malja kallis kimmeltää mun, köyhän, kädessäin.