United States or Svalbard and Jan Mayen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin ne muutamat sanovat, Moniahat arvelevat: "Iloissahan tuo elävi, Riemuissahan riehkahuvi." Minä hoikka huolissani, Ikävissäni ilotsen. Usein minun utuisen, Usein utuisen lapsen, Maassa mieleni matavi, Alla jalkani asuvi, Alla penkin piehtaroivi, Nurkissa nuhaelevi.
Tuostapa joki tulevi oikealle puolellesi: käy sitä joen sivua kolmen kosken kuohumitse! Tulet niemen tutkaimehen, pääyt päähän pitkän kaiskun; tupa on niemen tutkaimessa, kalasauna kaiskun päässä: siinäpä iso elävi, siinä kaunis kantajasi, siinäpä sisaresiki, kaksi kaunista tytärtä." Kullervo, Kalervon poika, läksi tuosta astumahan.
Ole kiitetty Jumala, Ylistetty luoja yksin, Kun annoit rajalle rauhan, Suomehen hyvän sovinnon; Raja jo rauhassa elävi, Suomi kaikki suosiossa! Ole kiitetty Jumala, Ylistetty luoja yksin, Kun päästit omille maille, Poies mailta vierahilta; Päästit siitä pälkähästä, Siitä keinosta keritit!
"Hyvin Inkeri elävi: Viikkokaus' on häitä juotu, Toinen lahjoja laelta, Kolmasi on kuoletettu." Wiipurin linnan hävitys. Iivana iso isäntä, Meiän kuulu kullan solki, Sukivi sotaoritta, Sorajouhta suorittavi, Sanovi sanalla tuolla, Lausui tuolla lausehella: "Et sie itkisi emoni, Välittäisi vaimo rukka! Jos mä jonne'ki menisin, Ruotsin rohkian tiloille, Suurille sotakeoille, Miehen tappotanterille."
Inkeri alas luhilla, Kaapsahellen kartanolle, Näki nuoren veljyensä: "Minun nuori veljyeni, Ota ohrilta orisi, I'ulta ikilihava, Maatajalka maltahilta, Lähe vasta Lalmantia!" Tuop' on nuori velykäinen Otti ohrilta orihin, Läksi vasta Lalmantia, Lausui Lalmanti ritari: "Terve nuori näätamiesi, Kuinka Inkeri elävi?"
Matkalla neito häntä taas herjasi, kunnes seppo lausui hänen lokiksi. Sepon kotiinsa tultuaan, kyssi häneltä Wäinämöinen "miten Pohjola elävi," johon Ilmarinen vastaa: "Mi on Pohjolan eleä, Kun on sampo Pohjolassa! Siin' on kyntö, siinä kylvö, Siinä kasvo kaikenlainen, Siinäpä ikuinen onni." He päättävät nyt lähteä Pohjolaan saamaan edes osan sammosta; ja lähtevät.
Sanoi vanha Väinämöinen nuoremmalle veiollensa: Hoida honkaista venettä, hoida hongan veistäjätä; pah' on orja palkatonna, paha paljon palkan kanssa osallahan mies elävi, koira toisen kohtalolla. Sanoi vanha Väinämöinen nuoremmalle veiollensa: Aina auttavi Jumala, ajan kunkin katkasevi; viipyen erät paremmat, kauan ollen kaunihimmat harvoin syötti harva verkko, silloin suurilla kaloilla.
3:S KALEVALAINEN: He ovat hänet surmannehet. 4:S KALEVALAINEN: Viel' elävi Ruotsin Ruotus. KAIKKI: Kuolema urhoille Kalevan! Eläköhön Ruotsin Ruotus! LEMMINK
Katso: johan olet Pohjolassa käynyt, johan olet Sammon takonut!» Ja Väinämöinen kysyy Ilmariselta: »Veli seppo Ilmarinen, Mit' olet pahoilla mielin, Kahta kallella kypärin Pohjolasta tullessasi? Miten Pohjola elävi?»
Mit' olet pahoilla mielin, kahta kallella kypärin Pohjolasta tullessasi? Miten Pohjola elävi?" Sanoi seppo Ilmarinen: "Mi on Pohjolan eleä! Siell' on sampo jauhamassa, kirjokansi kallumassa: päivän jauhoi syötäviä, päivän toisen myötäviä, kolmannen kotipitoja. "Jotta sanon kuin sanonki, vielä kerran kertaelen: mi on Pohjolan eleä, kun on sampo Pohjolassa!