Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. toukokuuta 2025
Minä saan lähteä, minä tahdon lähteä. Käyköön täällä kaiken miten käy! Kenpä tietää, missä minua muualla onni odottaa. Jos tahdot, Werner, niin tule mukaan. Astukaamme jälleen palvelukseen. Todellako? Mutta kaiketi siellä, missä soditaan, herra majuri? v. Missä sitten? Mene, rakas Werner, puhumme tästä vielä tarkemmin. Voi majuri kulta! Ylihuomenna? Miksi ei yhtä hyvin jo huomenna?
Mistä olette harmistunut? v. Siitä, että et tuonut täyttä neljääsataa taaleria! No, no, herra majuri! Ettekö siis ole minua ymmärtänyt? v. Juuri siksi, että olen sinut ymmärtänyt! Minkätähden juuri parhaat ihmiset minua tänään eniten kiduttavat! Mitä te sanotte? v. Se kuuluu sinuun vain puolittain! Mene, Werner! Kohta, kun olen päässyt näistä eroon! v.
Nehän on teidän rahojanne, herra majuri. Luulenpa, ettette huomaa, kenen kanssa puhutte? v. Vie ne pois! sanon minä. Mikä teitä vaivaa? Minä olen Werner. v. Kaikki hyvyys on vilppiä, kaikki alttius petosta. Minuako tarkoitatte? v. Miten haluat! Minähän olen vain täyttänyt käskynne v. Täytä siis tämäkin ja mene matkaasi! Herra majuri! v. No, sehän on jotakin se! Jolla on sappeakin v. Hyvä!
Lyhyesti, Werner, rahaa. Rahaa! No niin, ilomielin! tässä on vähän! Tässä on ne sata louisdoria ja tässä ne sata tukaattia. v. Nuo sata louisdoria saat viedä Justille. Hänen on heti jälleen lunastettava se sormus, jonka hän tänä aamuna on pantannut. Mutta mistä saat lisää, Werner? Tarvitsen paljon enemmän. Jättäkää se minun huolekseni. Se mies, joka osti tilani, asuu täällä kaupungissa.
Maria lähenee vasenpuolista ovea, mutta seisahtaa hetkeksi ja katselee taaksensa luutnantti Werneriä, joka seisoo syviin ajatuksiin vaipuneena. Kymmenes Kohtaus. Luutnantti Werner. Maria. MARIA, lähenee taas Werneriä. Oi, Gustav kallis! Anna kerta vielä Mun korvahani lempi-äänes soida, Ett' sydän autuaana sykkis taas! On aikaa sitte kun sun viimen näin, Ja muotos kyyneleet ja varjos multa.
Pidättekö te neidistä yhtä paljon kuin tytöstäkin? Sehän olisi erinomaista! v. Mitä tarkoitat? Tellheim. Paul Werner. Herra majuri v. Rakas Franziska, en ole edes ehtinyt vielä lausua sinua tervetulleeksi. Ajatuksissanne lienette sen jo kumminkin tehnyt. Tiedän, että pidätte minusta. Niin minäkin teistä.
Maksupäivä olisi tosin vasta kahden viikon kuluttua, mutta rahat ovat jo valmiina odottamassa, ja joku puolen prosentin lyhennys v. No niin, rakas Werner! Näethän, että sinä olet ainoa turvani? Minun täytyykin uskoa sinulle kaikki. Tuo neiti tuolla, olethan nähnyt hänet, on onneton Voi surkeutta! v. Mutta huomenna hän on vaimoni Oi riemua! v. Ja ylihuomenna vien hänet pois.
Hän silmienne eessä vapisee, Ja poski vaalas rikoksesta kertoo. WERNER. Ma kyllä vaalenenkin, kapteini, Ja ensi kerran eläissäni, luulen! Vaan enpä petoksesta, en rikoksesta. Ma siitä vaalenen, ett' aivo terve On voinut synnyttää ees aatoksen Niin mustan vehkeen todenmoisuudesta. VON ST
Samassa tulee von Stöbern perä-ovesta ja joutuu äänetöinnä kohtauksen loppua katselemaan. WERNER. Maamme joka laaksosta Nyt nousee huokaus kuin sulta aivan; Siell' sykkii syömet, kyyneleitä äidit Ja vaimot vuodattaa ja morseimet. Oi, raskasta on, sydän sydämestä Kun riistetään, vaan isänmaamme oottaa, Ja pyhempää ei oikeutta oo.
WERNER. Toista Ei löydy uljaampaa. JAAKKO. Oi, siunausta Teill' sanastanne olkoon. Nyt ma käyn. Lähtee oikealle Kahdeksas Kohtaus. LUUTNANTTI WERNER. Ma lapsuuteni paikat näen taas! Kun viimen näihin huoneisin ma astuin, Oil sydän täynnä, elo tuntui mulle Kuin aamu valkoinen ja rauhakas, Sill' toivo mulle lauloi kunniaa Ja onnea, ja murhe outo oil. Tuoll' istui vanhus!
Päivän Sana
Muut Etsivät