Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Oi mun äitini, katsahda pyhän asuntosi akkunasta alas onnettoman tyttäres puoleen ja lievitä mun isäni mieli! Mutta ei! vaan sä unohda koito lemmittys, hän unohda, hän unohda ja ole ilonen taas. Enhän tahdo elos valkeutta himmentää, en tahdo, kaunis Kilian! KILIAN. Miksi riehut? SELMA. Oi Kilian! KILIAN. Mikä on sun murhees? Sano; ehkä voin sen siirtää.
»Tyttäres hän saliss' istui morsiona herttuan; vei jo soittajani hälle lauluviestin uljahan: lauloi immen ahtaat aatteet, kaihot neiden laulajan, kunnes kyynelhelmet kirkkaat peitti hunnun loistavan. »Varjost' öljypuun hän nousi, paras poikas pystypäin, kun toin tuimat sotalaulut, meltomieltä terästäin.
FUCHS. Olis minulla kaksi kaunista tytärtä! Saata vaunumme tänne, Anton. ANTON. Ei, veljeni, ei. FUCHS. Sinä sydämmeni veli. Ah! olis minulla talo ja kaksi kaunista tytärtä. ANTON. Ei auttais sittenkään. TOMMI. Ei vaihka lupaisit hänelle puolen taloas ja vanhimman tyttäres vaimoksensa, kuin kuningas itäisellä maalla. FUCHS. Ei kuningas, ei; kenraalikin piisaa, ja siinäkin on liiaksi.
Se ei saa tulla sanotuksi, niin kauan kuin minulla on miekka vyölläni, kannustimet kantapäissäni, ja niin kauan kuin minua sanotaan Perth'in ylituomariksi". "Mutta mikäs neuvoksi, jalo herra?" "Meidän pitää kaikkein ottaa joku osa vaarasta päällemme. Tule nyt vaan ja laita itses sekä tyttäres hevosen selkään.
Pukimestaan hohtavi kulta Ja irstaus silmistään. "Hyv' ilta!" "Herran rauha! Mikä mökkihin kreivin toi?" "Olet köyhä, ma tuon avun sulle, Joka puuttehes poistaa voi." Ja kultia hän pivon täyden Nyt pöydälle levittää, Ja ne valkean hohtehessa Niin ihmeesti välähtää. "Ja sun tyttäres kaunokaisen Komeaan minä vien hovihin, Puetan hänet kultiin, silkkiin Ja kalleihin kivihin."
Olga heitti päskinsä päältään. Hän se oli! Olga tunsi hänet jälleen! Olivat nuo samat siunatut silmät. Kunnia vanhukselle! Hän on yks noita kunniasukuisia ja yksnäisiä elämässä. "Isä, isä auta minua!" virkkoi Olga, laskihe polvilleen ja ojens yhteen puristetut kätensä ylös häntä vastaan. Andreas Thorsen kavahti seisoalleen. "Minä olen Olga, sinun tyttäres.
RANSKA. Oi, Cordelia, Ihanin impi, köyhän' olet rikkain, Lasteena kallein, hyljättynä rakkain, Sun ja sun avus tässä valloitan; Lie laillist' ottaa minkä hylkää muut. Oi, taivaan ihme! Ylenkatseen jää Minussa lemmen leimun sytyttää. Osaton tyttäres, tuo mulle suotu, Nyt kauniin Ranskan haltijaks on luotu. Nevainen Burgund kaikin ruhtinoineen Mult' armast' aarrettan' ei ostaa voine.
»Ja sun tyttäres kaunokaisen Komeaan minä vien hovihin, Puetan hänet kultiin, silkkiin Ja kalliisiin kivihin.» Näin lausuvi, kullat hohtaa, Ja immyt tuo punottaa, Ja hän rientävi luo, kädellänsä Sen poskea koskettaa. Mut polttava liekki lensi Ukon silmähän raukeeseen, Ja hän nousi ja leimuvan katseen Hän viskasi vieraaseen.
Kuules, kuinga viekasteli vielä tyttö vieteldynä, ehk' on sydän syttyneenä, hengi käypi helpommasti; silmät päässä pyörähtivät, veri lämbis' rinda-luissa, vieris' suonissa sulasti, tyttö tuli hembeäksi, päästi miehen päivä-työhön. Luondo viepi vietteleepi; katso tyttäres tapoja.
Muu suku kuolematonten, kaikk' asujaimet Olympon mieltäsi tottelemaan ovat alttiit, ain' alamaiset, vaan tätä rangaissut sanall' et, et työll' ole koskaan, suot hänen olla, kun on oma tyttäres tuo tuholainen; nytpä hän korskean on Diomedeen, Tydeun poian, kiihtänyt raivoten ryntäämään ikivaltoja vastaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät