United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mikäs poikaa riivasi? Kyllä minä kurotan. Tuoss' on! ROOPE. Anna samalla joku kapula ... mun suutteeni ei näy riittävän ... anna se vaan! Tehdään paremmaksi toisten, kun on enemmän aikaa. Mitäs se siitä. ROOPE. Sinuunpa taisi pahastuakin, koska puhui tarhapiiasta. MIINA. Hm! Ei kai se renki ole parempi kuin piikakaan. ROOPE. No, mitäs se siihen kuuluu. Suuttuneen puhettahan se olikin.
ROUVA. Ettei tämä asia ole minun korvilleni! Se on hirmuista! Kuulitko sinä, Hilma? Ja sitten vielä nauroi! Kuulepas, Reetta, sinun pitää paikalla mennä REETTA. Mihinkä sitten? REETTA. Johan minä sen maksoin viime viikolla. ROUVA. Maksoit? Ole vait! Kyllä minä sen paremmin muistan. Tuoss' on nyt rahat siitä tulee viisi markkaa takaisin.
"No, en suutukkaan; mutta 'nuoria pitää opetettamaan ja vanhoja kunnioitettamaan. Annas tänne kukkaros!" "Tuoss' on, ja ollaan taaskin, kuten laulussa sanotaan:" Sana sanan synnyttää Ystävätkin yllyttää Toisiansa torumaan, Tappeleen ja tuuppimaan. Mutta piippu tupakkaa Rauhan taaskin rakentaa, Ystävinä istumaan. Tuttavina tuumimaan. "Eikös niin, Repekka?" "Aivan niin, poikaseni!
Niin, se on totta se ... suokaa anteeksi ... ottakaa vain, tuoss' on! Saisinko luvan pyytää teitä valmistamaan minullekin sellaisen? Ei näistä enää taida tulla. Ja sitä paitsi, eihän sovi papille kantaa kukkasvihkoa. Neiti saa itse ratkaista... Sopiiko teidän mielestänne? En minä tiedä ... vaan jos luulette sopivan, niin tehkää itse, tässä on kukkia.
MACDUFF. Kuningas joko noussut lie? MACBETH. Ei vielä. MACDUFF. Hän käski, että varhain herättäisin; Lie myöhä jo. MACBETH. Vien teidät hänen luokseen. MACDUFF. Sen tiedän suloiseksi vaivaks teille; Mut vaivaa on se kuitenkin. MACBETH. Työ mieleinen se meille vaivan korvaa. Tuoss' ovi on. MACDUFF. Ma huutaa rohkenen; Se työks on mulle pantu. LENOX. Lähteneekö Kuningas tänään?
Tuoss' seisoo nuor viikunapuu Puutarhassa komeassa, Sen vieress' pukki partasuu Juur kuin sit' vartioimassa. Vaan, kviriitat, te petytte! Ei suojass' puu oo vainen; Ja tuolta eikö lentele, Jo joutuin kuoriainen. Jo saapuu sankar taustoineen Sek' ahmii lehväsissä, Ja pukki, samaa tehdäkseen, Myös näyttää hääryksissä.
JULIA. Tuo tänne! Pelvost' älä puhu mulle! LORENZO. Tuoss' on se! Ole päätöksessäs luja Ja onnellinen! Munkilla nyt oiti Miehelles kirjeen laitan Mantuaan. JULIA. Suo, lempi, voimaa! Voima avun tuo. Hyvästi, kallis isä! Toinen kohtaus. Huone Capuletin talossa. CAPULET. Nuo kaikki kutsu, joiden tuoss' on nimet.
Jo alkaa uupua metsolan ukko, siinä odottaa läähättäen suuren kiven kupeella, ja kun Kari keihäineen kohti käy, niin suin päin syöksähtää rautaan, niinkuin olisi elämäänsä kyllästynyt, ja hangelle kellahtaa. Tuoss' on vielä haavan jälki rinnassa. Tapion huomenlahja se on, siksi sitä ei myydä. Hyvä on siinä nuorikon kanssa kelliä. Kun tuon nyt tuoduksi saisi, huokasi Karin emäntä.
Tuoss' surmattuna kreivi, Verissään Julia, lämmin, tuskin kuollut, Vaikk' on jo haudass' ollut kaksi päivää. Prinssille tieto! Montaguelle juoskaa! Capulet herättäkää! Hakuun toiset! VARTIJA. Täss' ompi Romeon mies: me kirkkomaalta Löysimme hänet. 1 VARTIJA. Vartioikaa häntä, Siks kunnes prinssi saapuu.
Kun hän näki minun tulevan kaupunkiin, huusi hän perästäni: »Kuuleppas, Mari, sieppaapas samassa pois tuo rahakirje postista, niin saat kahvikupin ja viinaryypyn, kun tulet takaisin!» niin että enhän minä tiennyt muuta kuin POSTINHOITAJA. Pois, tuoss' on ovi!