Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. toukokuuta 2025
»Maksoit, maksoit ... vaikka kyllä minä olisin osastani itsekin...» »Niin ... mutta minäpähän maksoin ... eihän sinulla ole, millä maksaa... Paljonko on kellosi, poika?» »Eihän minulla ole kelloa ... ennenkuin ostan...» »Ostat? millä sinä sen ostat?» »Omalla rahallani ... sitten kun säästän...» »Sinä et saa ikänäsi niin paljon rahaa säästetyksi...» »Mistä sinä sen tiedät?»
Minä puhuin hyvin pikaisesti, ja minä tunsin että kasvoni lensivät tulipunaisiksi lausuessani: "Hugh, joku aika sitten osti Jack minulle kirsikanpunaisen silkkirihman; hän sanoi, että sinä maksoit sen, ja hän jätti minulle hiukan rahaa kumminkin puhui hän siitä minulle." "Ja sinä et tahtoisi ottaa niin paljon kuin pientä silkkirihmaakaan minulta, Kitty?" kysyi Hugh.
Olit yksi, maksoit kaksi Seisot seitsemän sihassa Olitko kuu kotosi päällä Päivyt päällä tanhuvasi. Kun astut jalan tupahan Kynnys eessä kynehtii. Ku astut laavitsalle Niin lauta eessä lainehtii. Se oli ilmutta ijässä Se oli polvutta parasta, Mi ikä isän kotona Polvut mamman polven luona, Kylä ei kuullut kurjuttasi Vanhemmat valeuttasi.
Sinä tapasit hänen, jopa juuri semmoisella hetkellä, jolloin hän rahapelin kautta oli pääsemättömiin velkaantunut ja viran hukka ja perikato olivat hänen tarjonansa. Sinä tapasit hänen, kun hän oli päättänyt murhata itsensä ja sinä johdatit hänen seuraasi, maksoit kaikki hänen velkansa ja, mikä parempi on, opetit häntä hyviä avuja ahkeroitsemaan. Mitäpä puheista? Hän pelastui ja sinun kauttasi.
ROUVA. Ettei tämä asia ole minun korvilleni! Se on hirmuista! Kuulitko sinä, Hilma? Ja sitten vielä nauroi! Kuulepas, Reetta, sinun pitää paikalla mennä REETTA. Mihinkä sitten? REETTA. Johan minä sen maksoin viime viikolla. ROUVA. Maksoit? Ole vait! Kyllä minä sen paremmin muistan. Tuoss' on nyt rahat siitä tulee viisi markkaa takaisin.
Mutta eivät ottaneet mielet rohkaistuaksensa. Päätä pudistellen erosi uhrikansa, ja salainen nurkuminen rinnat täytti, taipaleella sanoiksikin puhjeten: Turha taisi olla iso uhrini. Mitä maksoit? Kuusi nahkaa laihasta mullikasta maksoin. Nylkevät panulaiset... Ei ole onnea siitä kaskesta. Saat nähdä, että korpi vielä kostaa. Oikeassa oli Jorma. Tultani en siihen viritä minä. Enkä minä.
Kalle oli nähtävästi kaikkien suosikki, sillä monelta haaralta häntä pöytään vedettiin, työnnettiin tuolia alle ja ojennettiin täytettyjä laseja. Se olen minä, joka tarjoon! Konjakkia ja seltteriä kaikille näille herroille! Et, sinä et tarjoo! huudettiin toisaalta. Nyt on meidän vuoro! Ei tarvitse! Sinä maksoit samppanjan eilen!
Minä lähetin puhtaaksikirjoitettavat paperit takaisin rouva Danellin asiamiehelle, mukana velkasumman ja arviolta kuluja. HURMERINTA. Maksoit omasta kukkarostasi! NEITI SALMELA. Niin, ajattele! Sinne meni kymmenkunta markkaa, jotka olin koonnut isä rukalle sikareihin, joita hän ei enää kustanna itselleen. Sääli oli, mutta minua niin sapetti. Voi voi!
"Sentähenpä se sinulle: Pahoin maksoit orjan palkan, Veralla virannehella, Saralla epäpäöllä, Lyhyillä kyynärillä, Kaitaisilla pietimillä, Pienimmillä kappasilla, Ruumenisilla jyvillä." Käveli isännän sielu, Käveli kivikatua, Kivitietä telläjävi, Pitkä arsina käessä, Sarkatorvi kainalossa, Hopia piosta piukki, Kulta tuikki kukkarosta: "Tule tänne orja raukka!
Kun saavuin kotiin, oli äiti hyvin huonona. Kuume ahdisti häntä ja hän houraili. Lääkärillä oli suuri työ pelastaessa häntä. Useita päiviä oli äidin tila epävarma. Ankara mielenliikutus oli sortanut hänet. Vähitellen hän kumminkin rupesi tointumaan. Kärsimyksensä olivat kauheat. Hän valitteli itsekseen: "Miksi menit pois? Niinkö maksoit sen huolenpidon ja rakkauden, mitä olin osoittanut kohtaasi?
Päivän Sana
Muut Etsivät