Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Tukeuttava savu ympäröi hänet, viholliset olivat sytyttäneet saunan tuleen. Pimeä oli öinen taivas, kuu ja tähdet olivat kadonneet, mutta Ampialan harjun töllistä levisi kamala, punertava valo avaruuteen. Palavia tuohia lenteli ympäri ilmassa, kunnes viimein katto putosi ja sitte kaikki näytti vain sammuvalta roviolta.
Diocletianus nauroi tälle kokkapuheelle ja käski ottaa runoilijan pois roviolta, tyytyen siihen, että hän antoi hänen juosta häpeä-ikeen alitse ja lähetti hänet sitten takaisin Romaan julkista sodanjulistusta Carinoa vastaan viemään. Myrsky oli nyt jo syttymäisillään; se pidätti ainoastaan vielä salamoitansa.
Käki nauraa kukkuessa: "Kohta sataa vettä!" Neito hymyy nukkuessa: Sataa aamun koittaessa Hunajaa ja mettä! Kelle vesi? Paimenelle. Kelle mesi? Sulhaselle. Kaikki leikkihin nyt! Nautinto on karjan työ, Kuin liekki tuo Roviolta rangat syö Ja ilmaa juo. Kaikki leikkihin nyt! Yhtykäämme rinkihin, Kädet käsihin: Riemu leikin liekki on, Jossa murheet kortuu, Leikki karsas, riemuton Kylmenee ja sortuu.
Tämä vastasi: "Se on mies, jota kaikkien mahtavien pitäisi kuulla." Kyros antoi silloin viedä Kroison pois roviolta ja sai tietää Solonin viisaan opin, kuinka turhaa oli rakentaa onnensa maallisiin ja katoavaisiin oloihin. Silloin tuli Kyros ajatelleeksi, että hänkin oli vaan maallinen ihminen, ja että koston hetki voisi hänellekin tulla.
Tuulet taas kotimailleen, taa meren Thrakialaisen, lentäen matkasivat, meri kuohuva huokasi alla. Poistui pois roviolta nyt Peleun poika ja vaipui vuoteelleen, uros uupunut, koht' unen armahan valtaan.
Ma hälle: »Mestari, sen suita kuullen varmempi oon, mut aavistin jo itse asian ynnä tietää vielä tahdoin, ken vanki tuon on tulen, huipussansa kaksjakoisen, kuin roviolta nousis, joll' Eteokles veljinensä paloi.» Hän mulle: »Helmassa sen liekin kärsii Odysseus ynnä Diomedes: veljet olivat vilpin, nyt sen koston veljet.
Vastasi valtias näin Agamemnon airuen viestiin: "Siin', Idaios, itse nyt kuulet akhaijien mielen; noinpa he vastaavat, ja se on minun tahtoni myöskin. Vaan mitä virkoit kuolleist' en minä polttoa estä. Kaattujen ruumiit' eip' ole estäminen roviolta, vaan tulen kirvoittaa heti suominen mentyä hengen. Zeus sanan kuulkoon tään, jylykorkea puoliso Heren."
Päiväkin sammua kai surevilt' ois ehtinyt, ellei käynyt Akhilleus ois Agamemnonin luo sanan virkkain: "Atreun poika, sa, jonka on käskyä kansa akhaijein alttein tottelemaan voi kyltyä kyynelihinkin. 157 Käskeös kansa jo pois roviolta nyt atriapuuhiin. Täällä mi tehtävä on, sen teemme me, joille on kallein kaivata vainaja; vaan päämiehet jääköhöt tänne."
Ma hälle: »Mestari, sen suita kuullen varmempi oon, mut aavistin jo itse asian ynnä tietää vielä tahdoin, ken vanki tuon on tulen, huipussansa kaksjakoisen, kuin roviolta nousis, joll' Eteokles veljinensä paloi.» Hän mulle: »Helmassa sen liekin kärsii Odysseus ynnä Diomedes: veljet olivat vilpin, nyt sen koston veljet.
Ruumist' ei toki Patroklon tuli tahtonut polttaa; mutta jo tuohon ties avun askelnopsa Akhilleus: loittoni pois roviolta ja taivaan tuulia kaksi, Läntisen, Pohjoisen, pyys auttamahan, lupas uhrit, viiniä kultaisesta hän maljastaan valahuttain kutsui tuulia lietsomahan puut liekkihin, ruumiit joutuen polttamahan. Rukouksen rientävä Iris kuuli ja tuulten luo heti viestin viejänä kiiti.
Päivän Sana
Muut Etsivät