Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Mut kuinka ma arvata saatoinkaan, sa että voit anteeksi antaa vaan ja että mua muistaisit, lempisit sinä, jolle niin olin tuskaa tuottanut minä? Ja maailman polkuja matkaten, miten uskalsin, onneton, uskoa sen, mull' että ois ainainen koti siellä, polo, josta ma poistuin niin korskalla mieliä? HYV
»Polo ihminen, kuulunet siis sukukuntaan, mi Luojalta lahjaksi saanut ei untaan, siis taistele, iske ruskossa illan! Jätän jälkeeni välkkyvän sillan.» »Ah, painuva päivä, sua pyydän ja vaadin, siks varro kuin viimeisen lauluni laadin! Olen kohta jo valmis, en paljoa palvo, yks tuokio yössäkin valvo!»
SATURNINUS. No, tule pois; sen luolan tahdon nähdä Ja tuon, ken juur' vastikään siihen juoksi. Ken olet sinä, sano, joka tuohon Maan ammottavaan nieluun juuri astuit? MARTIUS. Titus Andronicuksen polo poika, Jok' onnettomaan aikaan tänne saapui Sun veljes tavatakseen kuolleena. SATURNINUS. Kuolleena veljeni?
Itkivät muistoissaan he nyt, eessä Akhilleun jalkain Hektoriaan siin' itki ja vääntelihen polo vanhus, taattoa taas ikävöiden Akhilleus itki ja vuoroin kuoloa Patroklon; majan kaiken voihkina täytti.
Mutta minä tulin ja mitä polo teinkään! Eikö Tristanin paikka olisi kuninkaan palatsissa sata aatelisknaappia ympärillään, jotka häntä palvellen pyrkivät ritareiksi! Eikö hänen tulisen ratsunsa selässä tulisi nelistää uljaana läpi paroonikuntien ja hovien, seikkailuja ja sankaritöitä etsien!
Marco Polon teos, johon hän näyttää tutustuneen joko suoraan taikka välillisesti, kuvaili vaikka Polo ei ollut koskaan käynytkään Japanissa Cipangun äärettömiä kulta-aarteita perin tenhoavasti. Mitkä olivat Kolumbukset omakohtaiset moraaliset vaikuttimet?
Isänmaa polo, poljettu, etkö jo saa sä kylläksi, eikö jo riitä sun tuskas, mi pohjolan tummentaa? Mut näyttää kuin nauttisit siitä. Nälän, taiston ja ruttojen ruhjoma maa, sopusointuun jo lapsesi liitä!
Jos ma sen teilt' urkin nähkääs, en luottamustanne ma saa, ja niin mun salaisuuteni jää mulle silloin, ja teidän oman ne jo ilmi on. Voi polo ritari! Ett' uskottekaan te miehet meiltä naisilt' osaavanne salata salaisuutta sellaista. RISTIRITARI. Jost' emme usein itse mitään tiedä. DAJA. Niin ehkä kyllä. Siksi pitääkin, vuoks ystävyyden jo, mun itsellenne se tutuks saada ensin.
Siunailkoot iki tietänne vaimot ja lapset, Suomi kun suurtui taas, laajeni laulujen maa, tää polo, poljettu niin, karu, paatinen, parka ja köyhä, että se eksynyt on veljien myös verehen. Olkatte onnelliset, Olympon te sankarit! Seuraa teit' ikikiitollisuus, siunaus maan kirotun. Tunnussana: Kaikkien maiden sivistyneistöt, yhtykää! Yö uhkaa. On pelko.
Se painui, kun petti mun ystävä ylin; minut jätti hän yöhön ja päivien päättömien pakkotyöhön. Vain talven nyt tunnen ja pakkasen sylin, ah, aurinko meni, mene pois, mene pois polo rakkauteni! Hämy hangille lankee.
Päivän Sana
Muut Etsivät