United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tullut turma jo ois, tuho onneton ottanut heidät, juosseet laivoilleen jo akhaijit karkoten, ellei huutanut luokseen oisi Odysseus Tydeun poikaa: "Rinnast' urhean meiltä mi voiman vie, Diomedes? Siis kupehelleni, kumppani, käy; suur' ois häpeämme, Hektor heiluvaharja jos meilt' ois ottava laivat."
Vaan meilt' ei sulolahjaa hetkisen Pilata murhe saa, ei syäntä viiltää Oi näätkö, iltaruskon hohtaen, Kuink' armaan lehdon halki majat kiiltää! Aurinko sammuu ... ei! vaan valosäteillään Hän loistamaan läks toista maalimata!
Mutta kun kyllältään oli ruokaa saatu ja juomaa, nousi ja virkkoi noin hepourho Gerenian Nestor: "Korkea Atreun poika, sa kansain pää Agamemnon! Pois puhe pitkä nyt meilt', ei kauemmin tule työtä viivyttää, johon on jumal' ohjannut käsin käymään.
MACHIAVELLI. Min' en ymmärrä teitä. HALLITSIJATAR. Niinpä kuulkaa! Hän tuumii tämän esipuheen perästä, että minä, vailla sotaväkeä, vailla pikku armeijaa, saan aina täällä esiytyä raukan kuvaimena. Meilt' oli väärä teko, sanoo hän, asukasten valituksia noudattaen, peruuttaa sotamiehemme pois maakunnista.
PALVELIJA. Hän ja Lepidus he ovat Caesarin huonehessa. ANTONIUS. Sinne riennän Hänt' oiti kohtaamahan. Niin hän tulee Kuin käsketty. Nyt hilpeä on onni: Se tuolla päällä meilt' ei mitään kiellä. PALVELIJA. Hän kertoi, että Cassius ja Brutus Kuin hullut portist' ulos ratsastivat. ANTONIUS. He varmaan tiedon saivat, kuinka kansaa Min' yllytin. Octavion luo mua saata. Kolmas kohtaus.
Olemme voitetut, meilt' Angers viety, Tapetut ystävät, ja Arthur vanki. Englanti veriss' Englantiin on mennyt, Ivaksi tehden Ranskan vastustuksen. LOUIS. Ja minkä voitti, sen myös vahvisti. Noin kuuma kiire ja noin järjin tehty, Noin kiivaat toimet ja noin viisas maltti Ei löydä vertaansa. Ken täänlaisesta On tappelusta lukenut tai kuullut?
RUNOILIJA. Nuo joukot kirjavat! Oi ällös maini heitä, Ne näöllään meilt' aatteet kaikottaa! Mun silmiltäin tuo ihmistulva peitä, Ku nieluhunsa kaikki tempajaa! Mun käydä suo vaan rauhan taivas-teitä, Miss' sula riemu meille versoaa, Miss' ystävyys ja lempi onnen luovat Ja sydämessä sille suojan suovat.
eik' enemp' impi Rodopen, min petti Demophoon, eikä myös Herakles, koska hän Iolea sydämessään kantoi. Mut tääll' ei kaduta, vain hymyillähän; syyn muisto mennyt meilt' on; valta yksin, mi kaitsee, järjestää, on meille autuus. Havaitaan täällä taide, luomakuntaa mi kaunistaa, ja viisaus, mi ohjaa alemmat alat ylempäinsä mukaan.
Terveeksi, hyvät herrat; Soitto soimaan! Tie auki! Tilaa! Varvastelkaa tytöt! Valkeita lisää, konnat! Pöydät kokoon! Sammuksiin tuli! Tääll' on liian lämmin. Tuo äkkipila tuli parhaiks ihan! Ei, istukaatte, lanko Capulet, Meilt' on jo tanssi jäänyt. Paljonko Siit' on, kun viimeks naamiaisiss' oltiin? 2 CAPULET. Jo maarin vuotta kolmekymmentä. CAPULET. Kuink', ystävä? Niin paljon ei, ei suinkaan.
Se hälle sano; tääkin vielä kuule Englannin suusta: mikään Rooman pappi Veroa meilt' ei saa, ei kymmenystä; On taivaan kautta ylin valta meillä, Ja taivaan kautta valtakunnassamme Aiomme tätä valtaa käyttää yksin Ja kuolevaisen käden avutta. Se sano paaville; ei tarvis häntä Ja vallananastustaan haikailla. KUNINGAS PHILIP. Tuo herjaust' on, veli Englanti.