Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Yliopistoon tullessani kumoitti kaikki loistavana hämäräisessä etäisyydessä ja luulin voivani saada toimeen mitä tahansa. Mielestäni ei ollut mitään, jonka kuolevainen voi saavuttaa, minulle saavuttamatointa; rikkaus, kunnia, maine kaikki jonka ihminen omin voimin voipi itsellensä hankkia miksi en minäkin niitä voisi saavuttaa?
Hän mietiskelee löytöretkiä, ja portugalilaisten retkeilijäin maine, joka tähän aikaan lentää ympäri maailmaa, kutkuttaa hänen halujansa. Portugalilaiset pyrkivät silloin pääsemään meritse rikkaasen Indiaan, mutta he yrittivät sinne kiertämällä Afrikaa. Colombo sitä vastoin aikoo päästä tuonne höysteitten ja mausteitten maahan purjehtimalla suoraan länteenpäin, sillä maa on pyöreä kuin pallo.
Ja niinkuin rannan paljastaa tai peittää kuun-taivaan kierto lakkaamatta, samoin on kohtalo Firenzen kaupunginkin. Siks ällös ihmettele, jos ma kerron sinulle suurista Firenzen, joiden jo maine kätkeynyt on ajan kera. Oon nähnyt Ughit, Alberichit, Grecit, Filippit, Catellinit ja Ormannit, nuo vaipuissaankin kuulut kansalaiset.
Suurten lurjusten maine meidän joukostamme leviää kauimmas, ja herrat päättävät, että me olemme kaikin sellaisia. He eivät tunne eivätkä tahdo tuntea meitä likemmin.» Tuli hetkiseksi äänettömyys, sillä Janne pani piippuun. Grönberg oli tarkan huomaavaisesti kuunnellut. »Kyllä siinä on paljon totta.» »Siinä täytyy olla.
En elossani ehkä ollut oisi näin vaatimaton, koska kaihoin kaikin ja sydänpyytein maineesen ma pyrin. Tuost' ylpeydestä tää on sakko; enkä ehk' oisi täälläkään, jos synnin aikaan en oisi kääntynyt ma Jumalahan. Oi turha maine ihmistaidon, kuinka nopeesti kuihtuu kukoistukses korkein, jos sit' ei seuraa huonon taiteen kausi!
Hän heitti hartioiltaan purppuravaippansa, joka hänellä oli ollut mustan teräsvaruksen päällä, asetti pienen harppunsa vasemmalle käsivarrelleen ja lauloi hiljaisella, hillityllä äänellä: "Pohjolasta Bysanttihin Roomaan retki kulki. Goottien tähden nousu nähtihin. Nyt tää maa sen syliins' sulki. Esiin miehet, viime maine viime voimat saakohon. Sankarnimen saamme vainen. Käydään, gootit kuolohon!"
Yli Suomenniemen vielä Maine kuulu kulkevi, Kuinka Väinön kannel siellä Koko luonnon lumosi; Kuinka seppo taitoniekka Sammon kirjokannen loi, Tahi Kaukomielen miekka Sota-innoin salamoi. Ei oo meillä rikkautta Eikä maamme viljavaa; Vaan on laulun runsautta Kylvämättä kasvavaa; Sit' ei pane idän halla Eikä pohjan pakkaset, Se ei sorru sortamalla, Sitä ei lyö rakehet.
Kaamea parlamentinjäsenen murha!» Tämä oli ruumispuhe eräälle hänen vanhalle ystävälleen ja suojatilleen; eikä hän voinut vapautua eräänlaisesta aavistuksesta, että myöskin erään toisen hyvä nimi ja maine oli vaarassa tulla raadelluksi ja hukkua panettelun virvatuleen.
Ikivanhoista ajoista asti on suomalaisilla ollut maine, että he osasivat taikakeinoja, ja tätä mainetta he käyttivät hyväkseen. Monen talonpojan lehmän, joka kuoli itsestään, arveltiin kuolleen noidannuolen kaatamana.
Missä maassa, missä kaupungissa juostu ei sua katsomahan? Mikä ei sua ikävöinyt impi? Mikä vaimo ei mielinyt? Mik' ei kadehtinut ruhtinatar rakkauttani ylpeätä? Mikä nainen ylhäinen ei huollut oisi vuoksi mun vuotehein? Lahjat suuret oli sulla, jotka kaikki hurmasi naisten mielet: lahjat laulun sekä tiedon maine, kansakuntien kuuluisuus.» Lukee suuri Suomen piispa.
Päivän Sana
Muut Etsivät