United States or Pitcairn Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän heitti hartioiltaan purppuravaippansa, joka hänellä oli ollut mustan teräsvaruksen päällä, asetti pienen harppunsa vasemmalle käsivarrelleen ja lauloi hiljaisella, hillityllä äänellä: "Pohjolasta Bysanttihin Roomaan retki kulki. Goottien tähden nousu nähtihin. Nyt tää maa sen syliins' sulki. Esiin miehet, viime maine viime voimat saakohon. Sankarnimen saamme vainen. Käydään, gootit kuolohon!"
Poskilla on puna hienoin, silmäss' säihkyy hohtein vienoin kyynel kuulakas: »Onniko vai tuska toi sen?» syliins' saaden puolisoisen, hiljaa hältä kysyy valtijas. »Auvoni!» hän huokas haastain, »lapsuuspäiväin mielimaastain viel' on muistossain impi-ystävä, mi kukkaan hetkeks puhkes, häipyi hukkaan; *Serbian ruusuks* sanottiin hän vain.
Maanpiirillä mit' on mull' etsittävää Nyt enää? Päiväni on laskenut Ja sammunut on valoni. No niin! Sa aukee, hauta; rauhainen sa olet. Niin, aukee, syliis minut sulje; sitä Ei Valpurini tohdi. VALPURI. Tohtiip', Aksel! Jäähyväiseksi viime kerran tohtii Valpuris sinut syliins' sulkea. AKSEL. Oi, kohtaloni! Tähän minut surmaa! VALPURI. Ei, armas ystävä, sun elää pitää. AKSEL. Miks elää?
Minutkin tylyst' ajettihin maasta, Sulettiin portit, itkein mieroon syöstiin Apua viholliselt' etsimään; Nuo vihans' upottaen kyyneliini, Mun syliins' ystävänä sulkivat. Minä, se hyljeksitty, verelläni Kotini onnen suojasin, pois työnsin Sen sydämmestä vihamiehen miekan Ja omaan poveeni sen kärjen käänsin. En ole kerskuri, sen tiedätte, Mut mykät arpani ne todistavat Ett' oikea on puheeni ja tosi.
Mä, raukka, sitten sua kerrat sadat Niin kaihosin, kun eronhetki löi; Yöt, päivät sydämeni ikävöi, Tuhannet aatos lentää ehti radat. Tuhansin kerroin aatokseni kulki Ja sua etsi, sun kiersi vain, Kuin laineet kiertää rantaa saarelmain, Tää kunnes syliins, suuteloin nuo sulki. Noin syleilyyn, noin suuteloihin, kulta, Eromme aika päättyi meiltäkin. Oi, kiitos Luojan!
Lausui näin ja isän jalkain ääreen Vihamiehen tuiman pään hän paiskas. Lattialta vanhus kavahti ja Syliins' sulki poikansa, vaan tämä Vaipui kohta kuolijaana maahan; Vaipuvanpa myötä isä vaipui. Haavoistansa kuoli Tuomas Haane, Ja sen vanha isä iloon kuoli. Mustalainen.