Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
"Minä noin vähitellen". "Mutta istuudu nyt kerran tähän minun viereeni", sanoi hän ja löi kädellään sohvaan. "Paikalla". Hän ojensi kätensä ja kaappasi, kääntämättä silmiään Jergunovista, kitaransa. "Ensin minä laulan". "Niin, niin, vaan istu". "Ja tanssia tahdon tahdotko niin?" "Sinä tanssia? Sitä voisin kyllä tahtoa nähdä, vaan mitähän jos vasta sitten tanssisit?" "Ei, ei!
»Ei saa laulaa», kielsi Kastori, hyvin tietäen, ettei hänen kieltonsa siinä mitään merkitse. »Laulan mä, Kustaa, oikein korean laulun!» Hän jätti oven auki, veti soututuolinsa likemmäksi ovea ja alkoi pää kallellaan vetää: »Maan ja taivahaan, Mä aina unhotaan. Sua ajattelen ainaa Kun sä illoin Aamuin loistat niin, Sä olet rukouksenii.»
Kas! vedet valaa Hopeista kalaa Ja ruuhet ne riemuten laineilta palaa Taas rannallen. "Oi Vellamo, Ahtolan kaunoisin, Sa kultihin pohjoiset rantamme peitä! Sua kuohuvin maljoin ma tervehdin Ja laulan kuin taattomme ennen meitä Suo viljas iitää Vesiimme kiitää Ja riemun viestinä suo lokin liitää Vuonoimme luo".
Kun ma laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan tyrskyt tyyntymähän, Meren vaahet vaipumahan; Tyrskyt laulan tyynysiksi, Meren vaahet vaippasiksi. Kun ma laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan aallot ahveniksi, Vaahtipäät valaskaloiksi, Siioiksi meren siveret, Meren luotoset lohiksi.
Ero raskas isänmaasta, kova loppu, kovan tien! Länsipohjan rantaan saakka saapui meitä parvi pien'. Uskollisin verin vielä Ruotsin multaa ruskotin, torilla nyt laulan, jott' ois leivän muru mullakin. Herra maata varjelkohon! Vähät muusta huoltavaa; sotamiehen henki, onni, käsi, jalka mennä saa.
Eihän tytöt juo kuin viiniä ja punssia, sanoi Pekka. Ei mitään tytöt juo. Eipä vainenkaan, enkö minä ole nähnyt miten tytöt markkinoilla pojilta juovat ja enimmästi rikasten talojen tytöt, joilla on monta antajata. Niin no, jospa ne nyt vähän maistavatkin, niin se ei ole kuin viiniä, joka ei tee mitään. Vaan sallikaapas, sanoi Pekka, kun minä laulan hyvin vähän.
He molemmat näyttivät jokseenkin vakavilta, vaikka iloinen soitto ja raikas rallatus kuului pihasta: Käki kukkuu kuusikassa, pienet linnut laulan, Minä lennän leuhottelen kullalleni kaulaan. Kotoiset hevoset lennätti Aaro jälleen hakaan, tallikas ja herastuomarin ori talutettiin talliin eri seimelle kumpikin. Samu kävi sanomalehtiä lukemaan.
Ei niitä nyt ilmankaan päästetä ... jos ei vihkimävirttä, niin jotain muuta, sanoi taas joku. Alota sinä, Samppa, jotain, joka parahiten osaat ... tai jos et sinä laula, niin minä laulan.
Laulan, laulan laiha piika, Vieritän veretön lapsi; Laulan rannan laiturilla, Vieritän vesikivellä, Johon kaikki aallot käypi, Veen tyrskyt tyyräjävi, Minun raukan laulellessa, Kurjan kuikerrellessani.
sen kansan sydämestä eroittaa mun se kieli, jolla laulan, kaiullaan ja ykskään kuiskauksistani saa mun ei synnyinmaani syömeen oikeaan. Ah! niinkuin huulet sen ken näkee unta vain liikkuu, sanoja ei kuule ken, niin on mun tunteheni valtakunta, mun, muukalaisen maalla isien. Täst' eikö nousemusta horroksesta? Tää eikö lumo lakkaa konsanaan?
Päivän Sana
Muut Etsivät