Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025


Kun laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan rauniot rahoiksi, Kivet pienet penningiksi, Suuret vuoret voipytyiksi, Kalliot kananmuniksi. Kun ma laululle las'eme Virrentyölle työnteleme, Lehot laulan leipämaiksi, Ahovieret vehnämaiksi, Mäet mämmikakkoroiksi, Pienet vaarat piirasiksi.

Tähän asti saattumus ei ollut toisiinsa yhdyttänyt Fabiania ja Harry Drakea, joita kapteini Archibald ja minä emme jättäneet silmistämme. Illalla kokoontuivat tavalliset seurastelijat isoon salonkiin, jossa tavallisille harjoituksille, luennolle ja laululle, tuli palkinnoksi samaa mieltymystä samoista käsistä samoille mestareille, joita vihdoin viimein en pitänyt oikein keskinkertaisina.

Kun kaikki sitte olivat istautuneet, asettui muutamia kuninkaan hovimiehiä meidän eteemme ja lauloivat he tervehdyslaulun. Niiden puoli päätä oli ajeltuna ja olivat kaikki verhotut punaisella, keltaisilla helmillä reunustetulla vaatteella. Heillä oli oikeassa kädessään jouhiruoska, jolla he löivät laululle tahtia.

Niin joko laululle lähemmä, Töille virtten työntelemmä, Yhtehen yhyttyämme, Kahta'alta käytyämme; Laulaen sanat paremmat, Virret soittaen somemmat. Lähtiessä laulamahan, Saahessa sanelemahan, Istumma ilokivelle, Laulupaaelle panemma, Kiven kirjavan selälle, Paaen paksun pallialle.

Kun ma laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan ma tytölle tyynyn, Isännälle ilvesturkin, Emännälle verkaviitan, Pojalle punaisen liivin. Kun ma laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan lammit lattialle, Lampihin siniset sotkat, Kulmat kulta, päät hopia, Kaikki varpahat vas'esta.

Ei asu vapauden voima täällä kivikkoharjanteella, ei ole ajat näissä kylissä runontekoaikoja. Pois siis täältäkin se, joka onnen iloa ja vapauden valoa ihmisten joukosta löytää toivoo. Pois täältä väsymyksen harmaalta soramäeltä, missä laululle ei aikaa löydy, missä jänteet ja jäsenet, sormet ja varpaat, aivot ja ajatukset kaikki veron maksussa työskentelevät, niinkuin kone, joka puuttuu henkeä.

Sillä laululle kuten auringolle on annettu voima levittää kirkastavaa valoansa kaikille luoduille ja suoda niille ainakin hetkellistä kauneutta. Samalla tavalla «kehrääjämummo» ja «ukko tien reunalla» pääsivät laulun kautta kauneuden valtakuntaan, samoin kuin he evankeliumin kautta pääsevät osallisiksi taivaan autuuteen.

Kun ma laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan tyrskyt tyyntymähän, Meren vaahet vaipumahan; Tyrskyt laulan tyynysiksi, Meren vaahet vaippasiksi. Kun ma laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan aallot ahveniksi, Vaahtipäät valaskaloiksi, Siioiksi meren siveret, Meren luotoset lohiksi.

Kun ma laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan suoloiksi someret, Meren mullat maltahiksi, Meren ruovot ruokapuiksi, Ve'en kaislat kaalimaiksi. Kun ma laululle las'eme, Virren työlle työnteleme, Laulan meret mesiksi, Meren hiekat hernehiksi, Meren kivet kiiltäviksi, Meren kaislat kaunihiksi.

Kun hän sormiensa pesemisellä on valmistanut itsensä tähän pyhään työhön ja helähyttää soittonsa kieliä, silloin Jo kävi ilo ilolle, Tuntui soitto soitannalle, Laulu laululle tehosi.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät