Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
"Minä noin vähitellen". "Mutta istuudu nyt kerran tähän minun viereeni", sanoi hän ja löi kädellään sohvaan. "Paikalla". Hän ojensi kätensä ja kaappasi, kääntämättä silmiään Jergunovista, kitaransa. "Ensin minä laulan". "Niin, niin, vaan istu". "Ja tanssia tahdon tahdotko niin?" "Sinä tanssia? Sitä voisin kyllä tahtoa nähdä, vaan mitähän jos vasta sitten tanssisit?" "Ei, ei!
Vouti lakkasi nauramasta, pani pois kitaransa, laski päänsä rinnalleen ja alkoi ajatella. Niin hän istui jonkun aikaa, sitten ajoi piikansa pois ja käski kylänvanhimman mennä tiehensä; itse hän meni uutimen taa ja heittäytyi vuoteelle; siellä hän ensin huokaili, mutta sitten rupesi voihkamaan aivan kuin kitisevä viljakuorma.
Eikö hän sitten tiennyt, että hän, Eugen, ei rakastanut mitään maailmassa niin kuin hänen lauluaan eikö hän tiennyt, että sillä juuri hän oli valloittanut hänen sydämensä? Dora otti kitaran seinältä, istuutui pöydälle, kuten hänen oli tapana tehdä laulaessaan, viritti kitaransa, näpähytteli sitä hieman ja alkoi laulaa.
Ja hän otti kitaransa ja lauloi lempi-värsyjänsä. Kun hän oli tullut toiseen värsyyn ja lauloi: "Jos vaikka omaks' saisin marmorilinnat, Jos loiston, valon maissa asuisin, Ja tarjottaisiin aarteet kallihimmat, Sun olisin". Niin kolkutettiin. Onko muori jo kotona, se oli aikaista, sanoi Emili iloisesti ja aukasi oven.
Päivän Sana
Muut Etsivät