Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Velkakirjat, kalut kappaleet ja kaikki nuttuni aina viimeiseen siekaleeseen, kaikki antaisin mennä, kaikki. Oo, oo! MAX. Minä janoon. FUCHS. Tippa vettä janomme sammutteeksi, kallihimmat ystävät! Nyt sammuttakaat janonne niiden sankarten verellä, jotka te surmasitte Berlinin kaduilla. Juokaat! MAX. Haa! FUCHS. Olkaat armelijaat! KASPER. Juokaat!
Vanhimmaiset valkiahan Pani pahoin paistumahan, Kädet köytti kiintiästi, Kapaloitsi kalvosista, Seljän päälle singotteli, Piiskallansa pingotteli, Kysyi: kussa kukkarosi, Hohtavaiset hopiasi, Kussa kullat kirkkahimmat, Kalut kussa kallihimmat, Kussa kaikki kattilasi, Kussa tiskisi tinaiset, Kussa punainen pukusi, Varsin juhlavaattehesi!
Yön taivahalla jo tähdet käy, ei kulta korkea kotiin näy. Mua jos sa lemmit, miks viivyt poissa? Jos sua en lemmi, miks viihdyn koissa? On kallihimmat mun lempein yöt kuin kullat, päärlyt ja helmivyöt, mut lahja kallehin taivahalta on lemmen ylpeän vapaa valta. Niin raskahasti lyö sydämein. Mit' armahain sulle pahaa tein? Mua miksi loukkaat, kun sua ma lemmin?
Ja hän otti kitaransa ja lauloi lempi-värsyjänsä. Kun hän oli tullut toiseen värsyyn ja lauloi: "Jos vaikka omaks' saisin marmorilinnat, Jos loiston, valon maissa asuisin, Ja tarjottaisiin aarteet kallihimmat, Sun olisin". Niin kolkutettiin. Onko muori jo kotona, se oli aikaista, sanoi Emili iloisesti ja aukasi oven.
Ehkei luontunut? Jos lie haljennut? Oi, kenties, kun toivo hymyy, edessä jo turma lymyy. Maan poveen, kätköön pyhän mullan, uskomme työmme tuottehen; niin maamies kylvää siemenen ja luottaa nousuun viljakullan, kun aika tulee täytehen. Myös kallihimmat siemenetki peitämme murhein poveen maan ja toivomme, ett' tulee hetki, kun käy ne eloon ihanaan.
Ukko pilvien pitäjä, hattaroiden hallitsija, Ahti aaltojen alainen, Vellamo, veden emäntä, edellämme astukaatte, kupehella kulkekaatte, tulkaatte ottamaan omanne, uhrit kaikki kallihimmat, lahjat suuret suotuisimmat.
Noin lausuin vastausta oottamatta Hän lisäs malttuneella äänellä: "Oil ruhtinas; hän, vanhempainsa toivo, Isänsä kuoltua saa hänen maistaan Isoista toisen periä. Hän maataan Käy katsomaan, ja nuori silmänsä Nyt siellä keksii nuoren orjattaren; Ihanat kasvot, povi puhkea Kas, nuohan kaikista on kallihimmat!
Hän hyräili nuotit läpi ja alkoi sitten selvällä, taipuvalla ja täysinäisellä äänellänsä laulaa: Sun oon ma vuorten, laaksoin eroittaissa, Jos myrsky täällä kuinka raivoaa, Ja hiekkaan peittyy liljat erämaissa, Sun olen vaan. Jos vaikka omaks' saisin marmorilinnat, Jos loiston, valon maissa asuisin, Ja tarjottaisiin aarteet kallihimmat, Sun olisin. Ja ollessani kuolin vuotehella, Kun vaihdan...
Päivän Sana
Muut Etsivät