United States or Botswana ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Hyvät herrat, keitä te olette ja mitä te tahdotte meiltä?" "Mitäkö me tahdomme!" sanoi Loker naurahtaen. "No, sinua itseäsi, kuten toivomme, ja koko seuruetta, joka on siellä ylhäällä. Etkö sinä muka ole Yrjö, herra Legréen orja Louisianasta?" "Yrjö minä olen, oikein arvattu, ja eräs Herra Legrée sanoi minua ennen orjaksensa. Mutta nyt minä olen vapaa mies ja seison Jumalan vapaalla maalla."
Tällä viikkoa toivomme, Jumala suo, pääsevämme kotiin jälleen. Jumala on osoittanut meille suurta armoa; sillä kreivit ovat välimiesten kautta sopineet kaikista, paitsi parista kolmesta asiasta joista yksi on se, että kreivi Gebhard ja kreivi Albrecht taas rupeisivat veljiksi, jota minä aion toimittaa tänään.
Siten me emme elä koskaan, vaan ainoastaan toivomme elävämme, ja lakkaamatta valmistellessamme onnelliseksi tuloamme, menetämme ainiaaksi onnellisena olon mahdollisuudet.
Vaasaitten sijalla, Vaasaitten neuvolla Hallitkoon hän: Metsänkin kodossa Orvollen osansa, Pienimmäll' omansa Säilyttämään! Estä, oi Jumala, Pahuuden juonia Pimeyden teill'! Hän ku on ilomme, Onnemme, toivomme, Hänelle olkoomme Se kuin hän meill'! Turvana tuhatten, Herrana sydänten Eläköön hän! Väärille pelvoksi, Hyville voitoksi, Suomelle riemuksi Eläköön hän.
Tämän sananlaskun mukaan on siis maanviljelys ja karjanpito kalastamista etuisampi, jota mekään emme valeeksi väitä, vaan toivomme monen, jonka pellot ja karja kalastamisen vuoksi laihtuvat, paremmin tämän asian varteen ottavan.
Me naiset sittenkin tiesimme, ettemme saisi tavata muita kuin naisvankeja, joiden seurassa olimme jo viisi vuotta viettäneet, jotenka jo mielellään olisi tehnyt uusia tuttavuuksia. Toivomme todellakin täytettiin. Lautaseiniin tehtiin pieniä aukkoja.
Jerusalem tulisi pyhien vaellusten keskustaksi ja kaikkia hän hallitsisi. Tämä on ollut meidän toivomme." "Sinä latelet Juutalaisten ajatuksia", sanoi Cineas. "Voiko muu maailma pitää sitä jumalan siunauksena, että Juutalainen sitä hallitsisi? Minkätähden katsoisin Jerusalemia paremmaksi kuin Romaa? Romalainen harjoittaa oikeutta.
On kyllä myöhemminkin riemunsa ja kukkiminen on aina ihanaa, mutta ensi kerran vertaista ei ole eikä tule, sillä silloin emme vielä mitään tiedä, vaan seisomme kuin suuren salaisuuden verholehtien takana. Ja aavistamme ja riemuitsemme ja kyselemme itseltämme: joko pian, joko tänään? Ja toivomme ja pelkäämme, emmekä tiedä itsekkään mitä toivomme ja pelkäämme, ja kuitenkin sen tiedämme.
Nyt asumme Fede, Kor ja minä Lontoossa, jossa toivomme voimamme enemmän työskennellä Herramme kunniaksi. Erittäinkin Korilla on paljon työtä ja usein valitamme että päivä päivältä tuskin saamme nähdä häntä; mutta hän tekee hyvää missä vaan kulkee. Kaikkialla tässä suuressa kaupungissa on viljaa tosin paljon, mutta työntekijöitä vähän, ja kalliit jyvät turmeltuvat.
Veljet! toiset tavat ja toimet, jos toivomme onnea ja rauhaa. JUHANI. Haasteletpa oikein, sitä ei taida kieltää. SIMEONI. Jumala paratkoon! hillitön, villitty on elämämme ollut aina tähän päivään asti. TIMO. Onpa tässä elämässä elämää ja maailmassa maailmaa. Kyllä kelpaa, jos käskeekin. Ohhoo!