Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. toukokuuta 2025
Karttaa suo, Jumala, kamalain juonia kansan ja maan! Hänestä hoivamme, turvamme toivomme, armahin apumme ain' olkohon! Eläköön Ruhtinas, vilpitön valtias meidänkin maan; rantamme rauhassa, lakimme vahvana, uskomme vakaana varjelemaan! Virsi kotimaan puolesta. Oi kuningasten kuningas, sä maan ja taivaan valtias, myös tälle maalle silmäs luo ja armos runsaat lahjat suo!
ANTTI. Toivomme? Vieläkö puhut toivosta tässä häpeän kurjuudessa? Herra panee kuorman meidän päällemme, mutta hän myös auttaa meitä. Sela! HELENA. Herra panee kuorman meidän päällemme, mutta hän myös auttaa meitä. MARIA. Helena! Pelastettu! vapaa! Isä, äiti! Sulkekaa minua syliinne, tehkää se ilman epäilystä, sillä puhdas olen ja viaton Jumalan ja ihmisten edessä rikokseen, josta minua syytettiin.
Kuinka onnellisia eikö meidän toivomme ole viidentoista vuoden vanhana! Mutta meidän kauniimmat toivomme raukeevat niinkuin lapsen suopa-kuplat; ei kuitenkaan aina. Hämärässä tulin minä uuteen palveluspaikkaani.
Ilta ehtii. Jo pudistaa vanhus päätänsä; jo silmäilee hän surullisesti kirvestä, jolla hän on monta leipäpetäjää kaatanut. Ehtimiseen käy hän ulkona katsomassa, eikö pilviä taivaalla näkyisi, eikö vähäinenkään tuuli alkaisi puhaltaa. Turhaan! Taivas on selkeä, tuuli uneksii. «Jo on toivomme hukassa!« sanoo vanhus huoaten. Nyt lentää pitkän tulevan vuoden suru ja nälkä epäileväisten silmäin edessä.
Kaiken mi silmää, ruumista, henkeä äsken painoi, vievät jäätävät viimat myötään. Puhurin poika, reippaasti rintojen rihkamat peitä liian rakkaat! Toivomme talvelta taasen laajoja hankia, järviä jähmenneitä. Toivoo inehmo: Pakkasenkorkeat tähdet taivahalla vihreä kuuan lumisten metsien yllä; elämä rinnassa uinuen kinosten alla. Kuu mykkä kumottaa, tutkii, uinuuko hurja maa.
Emme halua kuulla teidän ajatustanne, herra kreivi. Onhan teillä maatiloja, eikö niin? Jossakin paikassa kuussa? Olette aina pyrkinyt kukkuloille. Me toivomme maaseudun ilman tekevän teille hyvää. Odottakaa, jääkää tänne vielä hetkiseksi! Saatte olla läsnä todistajana vielä toisessa kohtauksessa. Käskeekö teidän majesteettinne vielä jotakin? puuttui puheeseen kuningas, pyyhkien hikeä otsaltaan.
Toivomme kuitenkin, ett'ei tässä huhussa ole perää, että Herra Jumala varjelee valtakuntaa semmoisesta onnettomuudesta". j.n.e.
Eeva ei näyttänyt yhtä toivehikkaalta kuin Gabrielle ja hänen silmänsä kiilsivät kun hän lausui: «kunhan vaan syksy ja talvi onnellisesti kuluisivat, niin toivomme kevään...» «Ja arvatkaapas mitä minä olen tuuminut?» keskeytti Louise vilkkaasti. «Hänen pitää tulla tänne meidän luoksemme asumaan kevätpuolella maitoparannukselle!
Ja vakavasti toivomme nyt, että vapautetut orjat, nähden mikä tulevaisuus heillä nyt on odotettavana, myös ymmärtävät oikein arvostella ja tunnustaa, mitä kaikkea aatelisto niitten hyväksi on uhrannut.
Vartion hetki on lyönyt, vaikea eessä on työ nyt, tiedätkö paikkas ja ties? Vaarass' on valtion pylväät, toivomme, muistomme ylväät, viljelys vanhempien! Haihtuvi haavekin orjain. Maailma on oma sorjain, valpasten, vapaiden! Yli vyöryvän veen, yli myrskyisän maan uros rientävi raisulla ratsullaan. »Mihin kiire sun, mies?» »Minä viestiä vien.» »Kuka itse sa oot?» »Joku joukosta lien.» »Mihin?
Päivän Sana
Muut Etsivät