Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. toukokuuta 2025
En voinut olla silmiäni ummistamatta. Kuulin sydäntä vihlovan hätähuudon, toisen ja kolmannenkin. Jännitin silmiäni nähdäkseni purjehtijoita; mutta mitään ei näkynyt. Tuolla huomasin veneen, pohja ylöspäin, ja veden pinnalla muutamia ihmisen päitä, jotka pyrkivät venettä kohden. Tuontuostakin kaikui korviini haikeita hätähuutoja. En tiennyt, miten sain nuttuni ja saappaani riisutuksi.
Ken hevosta huonosti kohdella voi, Hän ruoskasta itse voi saada! On hevosella Kyll' ajatusta Enempi kuin monella ajajalla. Jo vaan Nopeaan! Minne tie? Se on Luojalla tiedossaan! Hei, Antti ja Martti ja Tiina ja Mai, Nyt nuotalle! Tuotte mun nuttuni kai! Mitä tekee, jos hiukkasen puhaltaa, Nyt Mikon aikana siikoja saa. Jos meri se hyrskyy Ja vettä jos tyrskyy, Niin äyskäri mukahan ottakaa!
Ja ettei kukaan näkisi minua yöllä liikkuvaksi eikä tarkoituksiani aavistaisi, vein minä venheeni kotirannasta pellon alle lepikon suojaan ja kätkin hattuni ja nuttuni ruispellon pientarelle heinikkoon. Panin maata niinkuin muutkin. Olin nukkuvinani ja vaadin veljenikin vaikenemaan.
Heintz kuljetti matkalaukun lähimmäiseen kylään ja minä saatin heitä kappaleen matkaa. Jätettyäni heidät hyvästi, pysähdyin katselemaan meneviä, kunnes hänen heiluva leninkinsä katosi näkyvistäni kaukana metsän rajassa. Sitte otin hatun päästäni ja heitin sen korkealle ilmaan ja riisuin ahtaan puristavan nuttuni, jota ilman ei neiti Streit milloinkaan sallinut minun mennä ulos.
Huomenna saat palkkasi, vaikka siihen menisi viimeinen nuttuni, mutta pysykin siellä sitten, mihin menet!" "Minulla on jo kyllä ikää, että tiedän mennä ja tulla mihin milloinkin haluttaa", sanoi Katri. "Mene nyt vaan! Huomenna, minä sanoin, saat palkkasi", sanoi maisteri, osoittaen sormellansa Katrille ovea.
Lähetettiin kutsumaan Planchet'ia, ja annettiin hänelle määräykset; d'Artagnan oli hänelle jo asiasta ilmoittanut ja kuvitellut hänelle ensin kunniaa, sitten rahaa, ja viimeiseksi vaaroja. Minä säilytän kirjettä nuttuni kauluksen alla, sanoi Planchet, ja minä nielen sen, jos sitä ruvetaan minulta ottamaan. Mutta sitten et saa asiaa toimitetuksi? sanoi d'Artagnan.
Minä pidän oman nuttuni, vihollisen viitta ja lakki riittävät asettamaan minut teidän arvoiseksenne. Miihkalissa ei ole vähääkään syytä tähän. Syy on minun ja minua siis rangaistakoon.»
"Hevonen on valjaissa," kajahti yht'äkkiä taas korviini ja kun käännähdin ääntä kohden, oli edessäni äskeinen poika. Sivalsin nuttuni ja kiirehdin kartanolle rekeen. "Mihin ajetaan?" kysyi poika, ja entiseen tapaani vastasin: "aja mihin tahdot!" "Olen tuolta toisesta pitäjästä poikkimaisin; haluaisitteko sinne päin matkustaa, niin minäkin saisin käydä kotonani?"
Sitä ennen pesin nuttuni järvessä ja levitin kuivamaan puun oksille siksi aikaa kuin "räätäli talossa viipyi." Sitte ompelutyöhön. Kun olin ensi kertaa sellaisessa työssä, en tohtinut purkaa muuta kuin yhden sauman kerrallaan, koska pelkäsin ett'en saisi kappaleita paikallensa, jos olisin yhdellä kertaa ne kaikki levälleen purkanut.
Hän palvelisi, kuten ennenkin kotiopettaja neitiä ja säästäisi hänelle viimeiset hopealusikat, ettei mikään halpa tinalusikka koskisi ryökinän hennoitettuin huuliin. Ja tuolla ylhäällä ullakkokamarissa maalattaisiin kauniita niittu-kuvia, niin oli metsänvartia sanonut... Tuhat soikoon, ei, rakas vihreä nuttuni, niin pitkälle ei ole vielä tultu.
Päivän Sana
Muut Etsivät