Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
SITTAH. Lapsi! RECHA. Ja nimeen Jumalan, jok' anomusta lie monta kuullut siinä, ihmeitä monia tehnyt, vannotti hän mua, totisin säälin katsein vannotti, ett' armahtaisin toki itseäni! Tai anteeks soisin hälle ainakin, ett' täytyy hänen mulle ilmaista, mik' oikeus hänen kirkollaan on minuun. RECHA. Ma laps oon kristittyjen, kastettu; en tytär Nathanin, oh Herra, Herra, mun isäni hän ei!
Vaan, jumal-auttajatar, avuks ennätit, irrotit kahleet, tuon satakouran Olympoon hait, jok' on luon' ikivaltain Briareos nimiään, mut kielell' ihmisienpä Aigaion oman taatonkin väkivoittaja, hänpä rinnall' istui Zeun, Kronossynnyn, mahtajariemuin. Peljästyi ikiauvokkaat, jäi Zeus sitomatta.
Minusta näkyi ikäänkuin ois taivas Minulle auennut ja kirkkaus, Jot' ei voi kuolevaisten silmät kestää, Mun vastallani loisti majassa, Jok' oli autuaitten asuma. Siell' istui itse pyhä Jumala Valt'istuimellaan, siitä katsellen Valittujansa, jotka lauloivat Ylistys-virttä ylen ihanaa. Oi mikä valta-istuin! Helmistä Ja kiilto-kivistä se tehty oli! Oi mikä laulu laulu autuaitten Ja enkelien!
Ei silmää, jok' ei salamois, kun kuului nimi tää, pois haihtui nurku, huoli pois, pois puute, pakkassää. Taas Suomen karhu rynnäköi, ravisti kämmentä ja löi. Useinpa urhon harmajan etäällä kodistaan tuon nimen kuulin lausuvan yön hangell' istuissaan; viluhun lämmintä se loi, se kodin, kaiken hälle soi.
Nuo laulajat Mun on tenavat. Kuules neuvoja näppäröitä Huvituksia koittamaan ja töitä! Erakkuudestas, Jok' aistisi, mantosi hyytää, Ulos loitommas Sua vietellä ne pyytää. Et saa sä olla tuskais teuras, jotk' elämääs syö lailla korppien! Voit nähdä, vaikk' ois kurjaakin sun seuras, Ett' ihminen oot keskell' ihmisten.
Kaikkia teitä mä vannotan kautt' etähäisien noitten miehinä taistelemaan väkevästi ja väistymätönnä." 666 Virkkaen noin hän nosti jok' ainoan mieltä ja voimaa. Heidän silmistäänpä jo pois sumun sankan Athene siirsi; ja kahdapäin iso valkeus aukesi heille, niin hyvin laivain kuin tasapäisen taistelon puoleen.
Niin käymme valloittamaan pientä maata, Jok' etua ei muuta suo kuin nimen. En viittä, viittä kultarahaa vuokraks Siit' antais; eikä Puola eikä Norja Sais veromaana siitä enempää. HAMLET. No, sitten sit' ei puolustakaan Puola. KAPTEENI. Ei vaan: se on jo varustanut paikan. HAMLET. Kakstuhat miestä, satatuhat puntaa Ei riitä tuohon olkikorsi-riitaan.
Niin kuulkaa Mun ääntäni ja kuulkaa taivaan ääntä, Jok' äsken ankarana kaikui teille! Se huusi: notkistakaa polvenne Te Suomen miehet! Epä-jumalat, Nuo halvat, mitättömät heittäkää Ja antakatte minun kastaa teitä Vapahtajamme pyhään nimehen! Haa! Valhekielet! Viekkaat kristityt! Te sattumuksetkin kaikk' ymmärrätte Hyödyksi itsellenne selittää!
1 SALALIITTOLAINEN. Aivan niin; Sit' ihmetteli väkikin; ja vihdoin Kun Rooman voitti hän, ja kunniata Ja saalist' odotimme AUFIDIUS. Niinpä niin; Siks häneen jänteheni pingoitankin. Parista naisen kyynelpisarasta. Jok' yhtä halpaa on kuin valhe, myi hän Sotamme suuren veret sekä vaivat. Hän kuolkoon siis! Ma uuteen eloon nousen, Kun kaatuu hän. Haa, kuulkaa!
Se siis on *lemmen* lähde raikas, uusi, mi lesken murheesta nyt tarinoi, se, jok' ei muinen tiennyt, mitä polo valitus on ja synkkä yksinolo! Se siis on *lemmen* virta voittoisa, mi vyöryy valtimoissa puolisoiden, se, joka voimakkaana, uljaana tapoja muinen uhmas, hupsuja viisaita pilkkas, nauroi ilkamoiden! Se siis on *lemmen* kauneuden-palo, mi kihlauksen kauan kestää suo!
Päivän Sana
Muut Etsivät