Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025


Päiväkin sammua kai surevilt' ois ehtinyt, ellei käynyt Akhilleus ois Agamemnonin luo sanan virkkain: "Atreun poika, sa, jonka on käskyä kansa akhaijein alttein tottelemaan voi kyltyä kyynelihinkin. 157 Käskeös kansa jo pois roviolta nyt atriapuuhiin. Täällä mi tehtävä on, sen teemme me, joille on kallein kaivata vainaja; vaan päämiehet jääköhöt tänne."

Mutta kun tulleet koolle jo kaikk' oli siihen akhaijit, 54 nousi ja virkkoi noin uros askelnopsa Akhilleus: "Siitäpä kummankin etu suuri nyt, Atreun poika, koitui, sun sekä mun, tytön tyhjän vuoksi kun yltyi mieliä-raatelevaan vihan vimmaan kumpikin! Josp' ois Artemis nuolellaan hänet laivalt' ampunut tuolloin, Lyrnesson tuhopäivänä, kun hänet sain sotasaaliiks!

Mutta kun kyllältään oli ruokaa saatu ja juomaa, nousi ja virkkoi noin hepourho Gerenian Nestor: "Korkea Atreun poika, sa kansain pää Agamemnon! Pois puhe pitkä nyt meilt', ei kauemmin tule työtä viivyttää, johon on jumal' ohjannut käsin käymään.

Tullut akhaijein näät oli laivain luo merinopsain tyttären noutaakseen kera lunnahien luvutonten Khryses; sauvalleen asetettuna lehvät Apollon kultaiselle, hän pyysi akhaijien kaikkien eessä, itsepä Atreun poikien muist' yli, kansojen päitten: "Atreun poiat ynnä te muut varusääret akhaijit!

Kilven keskeen heitti hän peitsell' Atreun poikaa, ei läpi tunkeumaan toki saanut vaskea tuimaa, vaan tuhon välttääkseen taas väistihe kumppaniparveen, vilkuen taakseen, ettei sais iho vammoja vasken. Jälkeen Meriones toki ampui välkkyvän nuolen; oikeahan pakaraan kävi nuoli, ja tunkihe tutkain taas, rakon puhkaisten, nivusluun alapuolt' ulos aivan.

Niinkuin vaimoa vääntelevää kivun ampuma tuima synnytär-impien, polttehikas, läpiviiltävä vihloo, Heren tyttärien, kipuneitojen kirveleväisten, niin tulisetpa nyt tuskat sai tuta Atreun poika.

Virkkoi; vaitipa vain oli urhea Tydeun poika, huomautust' ei valtiahan ylenkatsonut ylhän, vaan heti vastasi noin Kapaneus-uron aaluva kuulun: "Pois vale, Atreun poika, sa tiedät tottakin haastaa! Taattoja uljaammiks sano poiat, niin puhut oikein.

Pattoa kammoten tuohon akhaijit kaikki jo suostui, suomaan kunnian hälle ja saamaan loistavat lunnaat; yksipä suostunut ei, Agamemnon, Atreun poika, vaan hänet herjaten laittoi pois, sanan ankaran lausui. Suuttuen pois meni vanhus.

Josp' ois taakkana toisen tuo ja sa nuorempain ikäsarjaa!" Hällepä vastasi näin hepourho Gerenian Nestor: "Atreun poika, mun ois oma mielikin olla, mik' ennen, multa kun surman Ereuthalion sai aimo; mut eipä kaikkea kerrallaan osaks ihmisen suo ikivallat. Jos olin nuori ma silloin, niin nyt on vaivana vanhuus.

Kaikkipa Meriones nyt kaksteräkirvehet otti, yksterät Teukros laivoilleen vei astuen rantaan. Tuotiin varteva peitsi nyt piiriin, kattila tuotiin liekin koskematon, härän maksava, kukkavakylki; tuotti ne Peleun poika, ja peitsenheittäjät nousi, nous isovaltainen Agamemnon, Atreun poika, Meriones kera, Idomeneun asekumppani aimo.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät