Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Täss' on se paikka, johon hengetönnä Sun äitis vaipui tuskissansa! Tässä Yön pimeässä kalpeaksi itki Hän poskensa ja harmaaks' suri päänsä. Täss' ilmaan hän sua isätöntä nostain Huus' surmaa, surmaa Fleming murhaajalle. Hän tässä järjen valon kadotti, Ja halutonna metsämailla kulkein Söi pettua ja kyyneleitään joi. Mun äitin', äitini, se sinä olet! Pois luotani, viel' et sä poikan' ole!
Rakas Hamletini! Tuo juoma, juoma, olen myrkytetty. HAMLET. Oi, ilkityötä! Ovet sulkekaa. Petosta! Saattakaa se ilmi. LAERTES. Täss' on se. Hamlet, murhattu sa olet; Ei parhaat lääkkeet pelastaa sua voi; Ei puolta tiimaa elonaikaa sulla. Kädessäs ilkiase myrkytetty On ehjäkärkisenä. Konnantyöni Mua kohtas itseäni; tässä makaan, Enk' ikään nouse. Myrkkyä sai äitis. En jaksa enempää. Syy kuninkaan.
LEAR. Sen uskon, Regan, sinusta; syyn tiedän, Miks uskon sen: iloinen jos et oisi, Eroni äitis haudast' ottaisin ma, Siks ett' aviorikkojan se kätkee. Siitä toiste. Huono Sun siskos, rakas Regan, on. Oi, Regan, Hän kiittämättömyyden kalvavan Kuin korppikotkan kytkenyt on tuohon. REGAN. Ma pyydän, malttukaatte. Toivon että Vähemmän tehtävästänsä hän poikkee, Kuin arvostella voitte te. LEAR. Haa!
Oma äitis Sun viattoman syöksi armotta Elämän kuohuville aalloille Ja myrskyisille... Miksi syntinen Ma mailmallisia taas vaikeroitsen; Suo Herra lapsellesi anteeksi!
Sun äitis vienon hellät kehtolaulut Elosi halki sulle soikohon, Ett' tunne puhdas kallein sun on aartees Jos hukkaat sen, se ainaaks kateess' on! MIETELMI
Ma, puolestan', en sodan loppupäätöst' Odottaa aio; jos en sua saa ma Kumpaakin puolta säästämään, vaan toisen Tuhota tahdot, niin et maahas syöstä Sa muuten voi, niin, usko pois, et muuten, Kuin että survot oman äitis kohdun, Jok' ilmoillen sun kantoi. VIRGILIA. Niin, ja vaimos, Jok' antoi sulle tämän pojan, joka Nimesi jälkimaailmahan vie.
En soimaa, että häntä rakastitte; Teill' oli syytä. CYMBELINE. Vihkivettä olkoon Tää kyyneltulva sulle! Imogen, Sun äitis kuollut on. IMOGEN. Se minuun koskee. CYMBELINE. Oi! Häijy oli hän, ja hänen syynsä Tää outo yhdyntä. Mut poiss' on Cloten, Ei kukaan tiedä, missä. PISANIO. Pelotta Nyt toden sanon, herra.
Ma muistan illan niinkuin eilisen, Pois riihess' oli isäs', koton' istui Sun äitis', imettäin sua rinnoillaan, Ja ensikerran luoman huomas, joka Sydämes kohdall' on, ja aatteli Se mitä ennustais se käärmeenkieli, Kun hillitön miesjoukko Flemingin Verillä tahrattuina sisään ryntäs.
Miss' olet Sä, jonka vuoks kakskymment' olen vuotta Okaissa jalkan' veriin käynyt, missä Sä tuttava ja sentään vieras, jolle Ma aseen tuon kuin verenkosto tuiman Ja sitkeän kuin verivaino? Tässä Ma olen, jos mua tarkoitat. Ken olet Lupasin ilmaista. Voin enemmänkin, Voin äitis helmaan viedä sun, ja isäs Haudalle.
CANZIO. Suurempa häntä; sillä tässä on murhattu armaampa äiti, joka kasvatti poikansa paremmin, paremmin kuin prinssin, ja sentähden... Mitä? No sentähden tulin suuremmaksi Neroa. VARRO. Sentähden palkitsit äitis näin ja sentähden ole kirottu lukemattomat kerrat. Niin, tuossa seisoo hän ja tirkistelee, mun ainoa hauskeeni ja lohdutukseni täällä. Nyt on Varro köyhä! Mihen käy hän käsiin?
Päivän Sana
Muut Etsivät