United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !
En soimaa, että häntä rakastitte; Teill' oli syytä. CYMBELINE. Vihkivettä olkoon Tää kyyneltulva sulle! Imogen, Sun äitis kuollut on. IMOGEN. Se minuun koskee. CYMBELINE. Oi! Häijy oli hän, ja hänen syynsä Tää outo yhdyntä. Mut poiss' on Cloten, Ei kukaan tiedä, missä. PISANIO. Pelotta Nyt toden sanon, herra.
Toiset messuavat yhä, toiset heiluttavat pyhää suitsutusta, yksi ripauttelee vihkivettä polvistuviin sotamiehiin. Kaikki muukin kansa polvistuu. Muuan nainen itkee; hänen vieressään oleva toruu häntä siitä. Minäkin polvistun vaistomaisesti; tuntuu, kuin olisi henkeni vaarassa, jollen sitä tekisi. On yksi ainoa, joka ei ole polvistunut, rauhan erakko.
Vaan tällä välin tapahtui Cannes'ssa ihmeitä. Kun pappi heitti vihkivettä "vainajan" kasvoille lukien samalla siunauksiaan, virkosikin elämä tässä uudelleen voimaansa ja muutamien päivien perästä voi hän jo omin silmin lukea nekrolooginsa. Tämä juttu sai hänet taas hyvälle tuulelle ja 15 p. saattoi hän jo kirjoitella ystävilleen ja ilmoittaa uhallakin olevansa vielä tässä maailmassa. "Vous avez peut-être lu dans les journaux que j'étais mort. J'espère que vous n'en avez cru un mot, pas plus que moi, du reste... Le fait est que, pendant quelques jours, j'ai pu donner de grandes espérances aux candidats
Jeanne kumarsi hitaasti alas päätään, mikä saattoi olla myöntymisen merkki. Ja pappi, joka vielä pirskoitti vihkivettä, sirotti muutaman pisaran heidänkin sormilleen. Toimitus oli lopussa. Vaimoväki nousi seisoalleen. Palaus tapahtui epäjärjestyksessä. Poikien kantama risti oli nyt menettänyt arvonsa.
Lipastolla kolme kynttilää punapilkkuliekkeineen; ja ulkona sumu verhosi ikkunat valkoharsollaan. Jotkut nunnat veivät rouva Aubainin pois. Kahteen yöhön Félicité ei lähtenyt vainajan luota. Hän toisti samat rukoukset, pirskoitti vihkivettä liinoille, palasi istumapaikalleen ja katseli ruumista.
Nähdessään Jeannen rupesivat lähetystön papit tekemään ristinmerkkiä ja pirskoittamaan vihkivettä. »Tulkaa rauhassa luokseni», sanoi hän hymyillen, »en minä lennä tieheni.» Hänen tyyneytensä teki edullisen vaikutuksen, ja kaupunkiin palatessaan antoi lähetystö hänestä puoltavan lausunnon.
Yhä vielä vallitsi suuri taikausko maaseuduilla. Hävitettiin vahingollisia hyönteisiä ruiskuttamalla kasvien lehtiin vihkivettä, manattiin tulipaloja pyhimystenkuvilla ja lyötiin "noita-akkoja" kuoliaaksi. Jos murhan tekijät joutuivat oikeuden eteen, niin valamiehet vapauttivat heidät.