Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Iäiset vakavuudet selkoon se saattakohon soitollaan, ja joka hetki, heiluissaan, sen kieli aikaa kosketelkoon. Se elon vaiheet tuokoon julki vaikk' itse on se tunnoton, ja heille, jotka kuoloon kulki, se viime rauhaa soikohon. Ja kuten kaiku kohta-ikään soi loppuun, kun se korvaan saa, se kumutkoon: ei kestä mikään, maan päällä kaikki katoaa! Köysin vahvoin nostakaahan ylös kello kuopastaan!
Katso otsaa ihanaa, Katso ruumistakin, josta Viidet haavat haamoittaa; Niin nuo kalliit veri-haavat Niinkuin helmet heloittavat: Halleluja kaikukoon! Magdalena! eloon herää! Tullut valkeus on, Kuolemall' ei valtaa enää, Riemulaulut soikohon: Kaunas poistui tuskas, vaivas, Etehes nyt aukee taivas: Halleluja kaikukoon!
Maa loistaa suvivaatteissaan Ja leivo riemuu laulaissaan Ja kulta päivä koittaa; Puut kauniit kuiskaa hymyten Ja kielo päilyy tuoksuen; Näin peippo metsää soittaa: "Oon luonnon lapsi arvoton, Vaan lauluin toki soikohon, Se ei oo suurenmoinen; Mä laulan vaan kun kotomaa Nyt uuden elon, valon saa, Niin sitte kuolla voinen." Leivo.
Ne tuskin tiimaakaan tääll' ollehet. FROSCH. Niin, aivan oikein arvelet. Vaan Leipzig armas on! Sen kiitos soikohon Kas siinä sivistyy, se pieni Parisi on! SlEBEL. Mit' aattelet sa noista vierahista? FROSCH. Annaspa koitan! kulppi kourassan', Nykäisen madot heidän sieraimista Niin sukkelaa kuin lapsen-hampahan. Minusta näyttävät he jalosyntyisiltä, Niin ylpeiltä ja tyytymättömiltä.
Riemusat laulut Kaikukohon nyt, Kantelot, lyyrat Soikohon vaan! Noussut on Jesus Tuo pyhä, hurskas, Vapauden näin Toi mailmaan. Riemusat laulut Laaksossa soikoon, Metsät ja vuoret Kaikukohon! Haudasta, niinkuin Ennusti itse, Jällehen Jesus Nousnut nyt on!
Kööri: Valohon, valkeuteen sa nouse, henki, Koroita lentos avaruutehen, Mut muista ett' on voima ylhäinenki Vaan laina lähteest' ikivalkeuden. Kööri: Oi Herra, kaikki maat Sun voimaas ilmoittaapi, Iki=kiitosta maailma Sulle soikohon, Ennen aikojen alkua valtas kohoaapi Ja ainiaksi kiitos, kunnia Sinun on.
Sun äitis vienon hellät kehtolaulut Elosi halki sulle soikohon, Ett' tunne puhdas kallein sun on aartees Jos hukkaat sen, se ainaaks kateess' on! MIETELMI
Vaan lelu tyhjä on Kunnia kultineen, Mainekin mahtineen Maailmassa. Kunnian, mainehen Ainoa lohdutus, Ainoa siunaus On isänmaa. Sen povi nouskohon, Sen nimi soikohon! Sen onni ainoa Onnemme on. Nöyristy, ihminen! Liittäy Luojahas, Mainehes, kunnias, Unhoittaen! Oi, Jumal' auta miestä minusta! Ma yhä syvemmälle vaivun Ja uppoan kuin lapsi liejussa.
Kaukana korvessa käkönen kukkuu, sulhonsa suloutta ylistää; paimenten soitanto laitumen tieltä ääntänsä korviini vilistää. Hoi la la la la laa, Hoi la la la la laa! kaikuu mun suloinen Suomeni maa! Omanpa henkeni kieltä ne puhuu honkain humina ja luonto muu; itse en sydäntäin hillitä taida, riemusta soikohon raikas suu. Hoi la la la la laa, Hoi la la la la laa! kaikuu mun suloinen Suomeni maa.
Ikuinen kiitos soikohon, Sun, Jesu, kiitos olkohon. Täti Agnes on vihdoin puhunut minun kanssani. Lyhyeltä ja jyrkästi, niinkuin hän olisi ollut enemmän itseensä suuttunut, kuin katuvainen tai iloinen, sanoi hän minulle tänä aamuna: "lapsi, nämät Lutherin sanat ovat etsineet sydäntäni. Minä olen kaiken elin-aikani pyrkinyt pyhimykseksi ja niin koettanut päästä Jumalan luo.
Päivän Sana
Muut Etsivät