United States or Dominica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ylämaahan ma kaihoon, ma aina sen nään, Ylämaahan ma kaihoon metsästämään: polut kauriin ma käyn läpi viidan ja maan, Ylämaahan ma kaihoon, jos minne mä saan. Jää hyvästi, Pohja ja vuoristovyö, koti kunnon, miss' asuu tarmo ja työ! Jos missä on tieni ja matkani pää, Ylämaa ja sen kukkulat mieleeni jää. Te hyvästi, tunturit, jäätikkömaat, ja hyvästi, laaksot ja vihreät haat!
Sillä aikaa viivyn hetken tuolla Torppasessa maantien vierisessä, Tyttö kulta tuloain siell' uottaa." Haastoi näin ja poikkes torpan tielle. Veljet vitkaan astuen jo ehti Määräpaikkaan, missä lammen luota Honkanummi nousi laakson laitaan. Siellä viidan väijyksissä piillen, Pitkin tietä kaikki katselivat.
Mutta tämänpä melkein olivat unohtaa, muistaessaan hänen ainoata tytärtään, joka oli Pohjan kuuluna, Pohjan kunniana. Lyyli, lylyn lykyttäjä, Kautokengän kuluttaja. Hirven ahkion ajaja, Pohjan neito pulskeainen, Veikko viidan impilöille, Suloisille, suike'ille, Sisar Vellamon väelle, Veen emännän tyttärille.
Te hyvästi, metsät ja aarniopuut, ja te vaahtiset virrat ja vuonojen suut! Ylämaahan ma kaihoon, ma aina sen nään, Ylämaahan ma kaihoon metsästämään: polut kauriin ma käyn läpi viidan ja maan, Ylämaahan ma kaihoon, jos minne mä saan. Roobin. Tuli poika Kyless' ilmoihin, mut päivä, Herran vuosikin ois turha muistaa tarkemmin, kun kyseessä on Roobin.
Lemmen lehti, Luojan terttu, pyhän viidan virpi! Mik' on meidän metsällämme, kun ei linnut laula? Joka varhain valvahti, se varhain maata menee. Väsynyt on sydämeni, lauluni myös mykkä. Meren maininki liikahtaa, kuuhut kultaansa rakastaa. Paisuu valkeat vetten pinnat niinkuin nukkuvan neidon rinnat. Meri kultaansa odottaa. Mustasukkainen suree maa.
Tie vei ensin alaspäin ruishalmeen halki, sitten nuoren ahon reunaa, sitten vesakkoa, laskihe vesiperäiseen painanteeseen, josta kuului kosken kohina ja näkyi hyppiviä kuohuja puitten lomitse. Katosi koski sakeamman viidan taa, tie nousi niitylle, niityltä pellolle ja siitä pihaan.
Torvien soiden ratsastaa ritari vihreään viitaan haukka käsivarrellaan. Niin kuljet sinäkin läpi elämän; niin nimesi kaikuu edelläsi, minne saapunet. Ainoa, mitä *minä* tältä rakkaudelta pyydän, on saada levätä kuin haukka käsivarrellasi. Kuin *haukka* olin minäkin sokea valolle ja elämälle, kunnes sinä otit pois silmiltäni siteen ja annoit minun lentää ilmoihin ja yli viidan huippujen.
Onko se tehnyt vahingoita? Yhden hengen tuo meidän talosta tappoi ... tästä palolta vähän matkaa tuolla viidan reunassa, missä on tuo poikkinainen koivu... Katsahdin osoitettuun suuntaan. Satunnainen tuulenpuuska taivutti siellä luokiksi solakoita koivuja, jotka epätoivoisin liikkein koettivat vapautua sen käsistä ja pudistelivat raivoisasti lehväisiä latvojaan.
Viidan ukkovaari Käynee juoksujalan samaa tietä. Kaunis tapa: vanhuksien lehmä Talutetaan sielun paimenelle. Kenties muuten vainaan perikunta Siitä sulan suotta kinastaisi, Ahneulla sielut turmeleisi." Tytön ääni kuului seinän takaa: "Isä toivoo että kaikki kansa Kuolis, saisi useamman lehmän Kuka silloin pappilaan ne toisi? Ootte vanha, koht' on oma vuoro, Silloin vielä saamme yhden lehmän!"
Nuo taatot harmaat, jotka hauta nieli, nuo maammot armaat, tulleet Tuonelaan, jos kuulis, että kumpuin näiden mieli ois kerran noussut kukkaan, kunniaan, ett' elpyin, viljeltynä viidan kieli sois Lapinmaasta saakka Laatokkaan, he tuntis, itkein tuvat tulvillensa, jo katkeavan kuolon-kahlettensa. Mit' on tää? Taikaa vaiko unta?