United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
Heidän rakkautensa vaakunaan ja kansallisväreihin oli yleisesti tunnettu, jonka vuoksi laiva, joka kuletti Maria Teresiaa pitkin Tonavaa, ja myöskin laivaväki, oli puettu punaiseen, vihreään ja valkoiseen. Hän nousi maalle rajalla, johon tilaisuutta varten oli pystytetty teltta, 1/2 tunnin matkan päässä Pressburgista.
Uusi tohtori poistui puettuna vihreään vaippaan, vyö suolillansa, ja koko tämä oppinut seura saattoi hänen kotio; mutta kun hän ei ollut aatelissukua, ei häntä kuljetettu kantotuolissa vaan häntä vedettiin jonkinlaisella kelkalla jonka edellä kulkui huovia pitkissä kauhtanoissa.
Professori alleviivasi sormellaan lausuttavansa pöydän vihreään verkaan: »
Väliin hän tuli heidän pariinsa, puuttui puheesen tahi otti osaa leikkeihin; välistä hän istahti vihreään sohvaan Elisen viereen katselemaan tanssia ja iloitsi tyttäriensä onnesta, jopa oli mukana tanssimassakin kun tyttöset oikein innokkaasti pyysivät häntä tulemaan mukaan.
Koivut olivat kääriytyneet hempeän vihreään vaippaan, joka ohuena kuin harso verhosi solakkaa valkovartta. Maasta nousi nurmi, kohosi kukkaset. Lemmen laulut kajahtivat lehdikosta ja neuvoa pidettiin pesän perustamisesta. Toivorikas elämä orasti, puhkesi ja kukki kaikkialla, minne hän katsoi. Tuhansin sävelin soi elämänlaulu luonnon kevätherkiltä kieliltä, soi ylistäen elämän ja nuoruuden taikaa.
Tiedättekö, minä kerran makasin penkkien välisessä ojassa ja katselin ikäänkuin salaa sinne lehtien alaiseen, syvän vihreään maailmaan. Siellä oli suloisen hämärää ja lämmintä, ja mikä elämä!
Hän tuntee itsensä ikäänkuin uudestaan syntyneeksi ja voimistuneeksi uusia vastuksia varten; tuntuu siltä kuin mieli vähitellen heräisi pitkästä, horroksen tapaisesta talviunesta. Maa pukeutuu vihreään pukuunsa; puissa on jo kuiskailevia lehtiä ja niiden äidillisessä suojassa hymyilevät pienet kukkaset niin viehättävästi ja näyttävät sanovan uneksuvalle ihmiselle: "Nosta pääsi!
Soittajan perään pantiin pikkupojat, yhdellä kädessä vihreään koivunvirpaan kääritty lippu, toisella rumpu, kolmannella sytyttämätön päresoihtu, neljännellä ja viidennellä tulisia hiiliä höyryävä vanha pata, jota korennosta kantoivat.
Kyll'p' yhdess' ihmislapsessa Voi löytyä molemmatkin, Vaan ett' ne kaks on toimea. Sen myöntänee toroisatkin. Ol kerran kokki, kelpo mies, Jok' veitseään ei säästä; Häll' johtui mieleen, mistä ties, Myös pyssymieheks päästä. Siis aseiss' metsään vihreään, Miss' otuksia hyppi. Siell' heti kissan kaasi hän, Jok linnunpoikii nyppi.
Postimestari oli tavallisuuden mukaan puettu ruumiinmukaiseen, vihreään metsämiehen takkiin, jonka napit oli koristettu postitorvilla ja joka oli yhtä nukkavieru kuin koulumestarinkin; sitten oli hänellä vielä nuuskanruskeat housut, kultapistooli kellonvitjain kellukkeena, keltaiset liivit ja väriltään epämääräinen kaulahuivi.