United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos luulet, että kaikki, niinkuin sinä, Minusta kieroin mielin kiertyy pois, Ja tyhjäks jään ja ystäviä vaille, Niin tiedä: kaikkivoipa taivaan Herra Pilvissä katsoo ruttolaumojaan Avuksi meille; näiden isku kohtaa Sen lapsiin syntymättömiin, ken nostaa Vasallikättä valtiasta vastaan Ja kalliin kruunun kirkkautta uhkaa.
Edessä arkin siunatun sen tanssi, koholla liepeet, nöyrä psalmin-seppo, täll' erää enemp' ollen valtiasta ja vähempi. Mut akkunasta suuren palatsin katsoi, vastapäätä sitä, Mikhal kuin nainen synkkä, halveksuva. Sijalta, missä seisoin, siirryin sitten ma nähdäkseni kuvan toisen, joka Mikhalin takaa paistoi valkeana.
Siihen aikaan Venäjällä oli maailman toiseksi-vahvin laivasto ja suurin sotajoukko, jonka sotilaita Saksassa tervehdittiin urhoollisina vapauttajina ja Ranskassa pelättiin voittamattomina vastustajina. Ja tämän jättiläisvaltakunnan ja tämän vallantäydellisyyden valtiasta ihailtiin ja juhlittiin Europan pelastajana.
Kasken juhlaisesti lainehtiva liekki, Joka aaltoeli pilvein tanterilla. Teitä minä kiitän, Kontiolan loimot! Yli kaiken toki häntä minä kiitän, Valtiasta tulen riehuvan ja myrskyn.» Niinpä haastelit he onnen kalliolla Aurinkoisen ehtiessä lännen rantaan. Metsässä eräällä kivisellä aholla seisoo pieni uudistalo.
Sä mitä toimit hautain keskellä? Ja miksi huokailet kuin heikko nainen? Verekset kasvos miks on vaalenneet? Miks silmäs palavat kuin juopuneen? Oi, Hakon, voiko nainen häirähyttää Urhoollisuuttasi ja reippauttas? Maakunta kaipaa kunnon valtiasta, Joss' urheasti Haarderaaden voima Ja Maunon mieli yhdistyvät.
Josko Maija sinne mennet, Josko ennen ennättänet, Kutsu sinne kummiasi, Isääsi ja äitiäsi. Rukoileppas Ruhtinasta, Vanhurskasta Valtiasta Armoalttarin e'essä, Palmut paistavat käessä. Siellä sitten lauletahan, Voitonvirttä veisatahan Isämme istuimen eessä, Isoisissa Isän häissä. Siellä on avara aitta, Leviämpi leipähuone, Siellä on lihava laiun, Hengellinen herkkupöytä.
NERGAL. Nyt elää hän, on ihminen kuin muut, Iloitsee, nauttii, nuortuu elämästä. OMRI. Tuo nuoruus, pelkään, hänet vanhetuttaa. On melkein kammo häntä seurata. Totuutta ennen totteli, nyt valtaa Ja valtiasta. Jos en häntä seuraa, Niin ketä? lumoaa hän vieläkin. NERGAL. Niin suuri henki tuskin mahtuukaan Sun sydämmesi ahtautehen.
MALCOLM. Verinen on hän, Kavala, viekas, ahne, rietas, häijy, Kiukkuinen, kaiken nimellisen synnin Makuhun päässyt; mut mun hekkumani On aivan pohjaton: ei eukot, immet, Ei vaimot eikä tyttäret vois täyttää Himoini merta. Haluni se murtaa Kaikk' esteet, jotka tahtoani haittaa. Tämmöistä valtiasta parempi Macbethkin on.
Mut riideltiinhän äskettäin Me myöskin, mesihuulet. Nuo pienet lemmentyrannit Ol' valtiasta vailla, Mut totellahan täytyy myös Jumalten meidän lailla. »Me valitsemme kuninkaan, Niin meill' ei riitaa konsanaan!» Sä armas, suo'os suukkonen, Niin oon mä alamainen; Tuo osa kyllä karvas on, Mut ynnä ihanainen.
Vanhempi Bertelsköld olkoon nyt mikä on, virkkoi isoäiti, joka vain puoleksi tahtoi myöntyä, mutta luvatkaa minulle, ettette samalla tavalla tee nuoresta Bernhardista kovasydämistä valtiasta. Minua surettaisi se pojan itsensä vuoksi; ehkä on hän hiukan kevytmielinen, mutta hyväsydäminen hän samalla on, ja paljon hellempi kuin isänsä.