United States or Philippines ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun ma Damaskuun Palannut olin Samariasta, Unessa mulle isän haamu haastoi: Et kaupungeita, jotka taistellen Ma vihamiehiltäni valloitin, Saa hänen pojalleen nyt luovuttaa, Isäsi työtä tyhjäks et saa tehdä. Hyvästä työstä, jonka sulle Ahab Samariassa tekevinään oli, On pilkka kaikkein paras palkinto. Niin lausui hän ja kohta hävisi.
Sen kutsua sa seuraa; voimin Vihollistasi vastaan varustau, Tee tuuma tyhjäks, sun jok' aikoo syöstä Istuimeltas. Mon' uljas mies sua seuraa, Ja viime verenpisaraan on Aksel Hyvyytes maksava, jos Valpurin Sä hälle annat. HAKON. Lanko! Selvästi Sa tilas ilmi tuot, ja tuokiossa Sun sydämestäs tulvaa tunteita Mit' erilaisimpia.
Näin se tyhjäks On tehnyt aikomuksemme, jok' oli: Mont' ottaa kaupunkia, ennen kuin Ties Rooma meidän jalkeill' olevankaan. 2 SENAATTORI. Nyt, jalo Aufidius, toimihinne! Väkenne luoksi rientäkää; me yksin Coriolia vartioimaan jäämme. Jos meitä saartavat he, sotajoukoll' Avuksi tulkaa. Epäilen tok', että Tuo meitä tarkoittaa. AUFIDIUS. Ei epäilystä; Mun tieton' ovat varmat.
Maailma hälle nurja vuoks' aarteiden, Ja lempensä vuoksi keväisen. Ne silmäterään pistivät okahan, Ne heittivät liljan lokahan. Siis murhe-, murhevirttä nyt Te aallot laulakaa, Soi, soi kaisla, Laineet loiskikaa! Uudenvuodenlaulu. On murhe kullai, On murhe mullai, On kurjuus vuodella kullakin. Kun madot söivät, Ja rakeet löivät, Sai tyhjäks' aittakin viljavin.
Tähtiyö, min valvoa ma Hämeenlinnan jäillä sain, aikain viertyäkin vielä kirkkaan' olet muistossain, vaikka siellä miehuus turhaks, toivo tyhjäks' tehtihin, vaikka kurjan raukan tähden unelmaks jäi voittokin.
HAMLET. Teitte työn, Mi kainouden hävyn, sulon tahraa; Sanoopi kunnon petturiksi; kukan Vie puhtaan lemmen kirkkaalt' otsalta Ja siihen paiseen luo; häävalan tekee Kuin korttivalan vääräks; oi, työn moisen, Mi naimaliiton ruumiista vie sielun Ja tekee armaan uskonnon vaan tyhjäks Sanojen tulvaks. Taivaan kasvot hehkuu, Ja luja, vankka maakin murheissansa.
Isäini ilojuhliss' olit kirkas Ja jäykät kasvot kirkastit se virkas, Kun miesten kesken kiersit ahkeraa. Sua kuvat viljavat kun koristaa, Ja juojan määrä niistä laulut luoda, Ja henkimättä malja tyhjäks juoda Mont' onnen yötä mulle muistuttaa; Nyt en sua tarjoo pöytäkumppanille, Sun tähtes en käy sanaleikkisille. Täss' neste on, jok' äkin juovuttaa.
Jos luulet, että kaikki, niinkuin sinä, Minusta kieroin mielin kiertyy pois, Ja tyhjäks jään ja ystäviä vaille, Niin tiedä: kaikkivoipa taivaan Herra Pilvissä katsoo ruttolaumojaan Avuksi meille; näiden isku kohtaa Sen lapsiin syntymättömiin, ken nostaa Vasallikättä valtiasta vastaan Ja kalliin kruunun kirkkautta uhkaa.
Nyt pelko valtaa joukon, surmanpelko. BILEAM. Mik' aina tapahtuu, ei vahingoita. Mies viisas urhollinen on, ei pelkää Hän kuolemaa. Se jokahetkinen Tapaus luonnossa on. Uuden jakson Se kaiken olemisen vaiheiss' alkaa. On edistystä siis. Ei kadottaa Katoomatonta voi se. Itseään Elämä ei käy tyhjäks tekemään. Siis urhoutta, miehet!
Se salonkini armas on, Sit' ole yöni lewoton: Muut' iloa en kaipaa, en, Ain' asti aamuun armaiseen. Kun sitten kato kohtaapi Ja halla pellot polttaapi, Niin sydän silloin pakahtuu, Kun tyhjäks' jääpi perheen suu. Muut säädyt täyden aina saa, mä sen, min milloinkin suo maa; Waan täysi multa waaditaan, Jos kohta kadon kowan saan."