United States or Togo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jumalien sanansaattajalta nuorukaisesta näytti tämä hänen vihollisensa kavala välikappale, ja intohimoisen joutuisasti sekä vähintäkään epäilemättä hän kirjoitti kurjalle savitaululle: "Minä tulen".
Kansa vastaapi kavala: "
Lucilius, Kun rakkaus alkaa sairastaa ja kuolla, Se käyttää pakkotapoja; mut suora Ja puhdas ystävyys ei juonta tunne. Kavala mies, kuin hepo pohdikas, Rehentelee ja näyttää uljahalta, Mut verisen kun kannus-iskun tuntee, Niin kaatuu harja ja, kuin luihu luuska, Se uupuu. Miss' on miehen sotajoukko? LUCILIUS. Yöks oli määrä Sardeesen sen jäädä; Mut suurin osa, koko ratsasväki, On hällä myötänä.
Koin lohduttaa häntä ja vakuutin moneen kertaan, että kerrassaan luotan häneen ja vilpittömäksi uskon, vieläpä lähetin hänen satamaan paikalla katsomaan oliko se eriskummallinen, kavala mies ehkä satamassa vielä tavattavissa.
»'Kavala kalpa Suomenmaan', sa kurjan silmiin lyö, ja 'ruoja, herja, patto' vaan ja kirous, kuolon yö! Hän noin on mainittava vain, niin säästyy korvat kuulijain. »Hae kaikki haudan synkeys, maan tuskat esiin luo, sepitä niistä nimitys ja hälle anna tuo: teet sillä turmaa vähemmän, kuin Viaporiin nähden hän.»
Vouti pujahti pois ja Emmerich puhutteli sotamiehiä muutaman minuutin aikaa, antaen heille aivan toisellaisen ajatuksen itsestään, kuin kavala vouti oli koettanut heitä luuloitella.
Luonteeltaan oli Filippos viekas ja kavala; menestyksensä saavutti hän usein lahjoilla ja houkutuksilla. Hänellä oli puheenpartena, että kullalla sälytetty aasi voi hypätä minkä kaupunginmuurin yli hyvänsä. Sellainen luonne oli kyllä hyvin sopiva vahvan vallan perustamiseen; mutta hänellä ei ollut sellaista mielen ylevyyttä kuin tarvitaan yleishistoriallisiin urhotöihin. Elämä ja tavat.
»Etkö sinä sitten enää rakastakaan Tuiraa?» kysyi Mari, kun Elsa kertoi kerran haaveitaan heidän kävelemässä ollessaan muutamana talvisena kuutamoiltana. Elsa ei osannut sanoa mitään, eikä ehtinytkään, kun Mari lisäsi: »Sinä olet petturi ja kavala nainen, jos rakastat ketään muuta kuin Tuiraa, joka sinua rakastaa!» »Mutta enhän minä tiedä, rakastaako Tuira minua.»
Mutta kun hän pääsi niin etäälle, ett'ei matami häntä enää nähnyt, muuttui hänen muotonsa kokonaan; kavala hymy, jolla hän äsken oli maustanut sanojansa, katosi, silmissä piilevä pahuus leimahti ilmi, hän puristi nyrkkiä ja mutisi puoliääneen: "niin, niin, odottakaahan vain te, koko rosvojoukko!" Pihalla Burströmin huvilan edessä seisoi pikku Miia Jonson odotellen.
Antero ei helpoittanut pyyntöänsä ja sitte kertoi "Mestari Stympfeli" kuten isäntää jokapaikassa kutsuttiin seuraavaisesti: "Niinkuin teille jo olen sanonut, on Hauensteinin vuori, jonka läpi rautatie on kulkeva, sangen kavala toveri, jonka sisuksissa on arvaamattoman paljo vettä.