Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Tule toki, Canzio, ja suo mun nähdä sun ihanaiset kasvos, joita silmäni ei ole katsellut kolmen kesän ja talven vaihdellessa. Tule ja lankee sille povelle, jonka nojalla monet kerrat olet levännyt vienona poikaisena! MARIAMNE. Hän taitaa tulla vielä. RACHEL. Ellei niellyt häntä kavala meri. MARIAMNE. Hän luultakseni tulee maitse.
"Kavala ja konnankurinen mies tuo Jussi", ajatteli Kela itsekseen ajaen maantietä. "Kavala mies, paha sydämminen, mutta ei aivan tylsäpäinen. Mutta sen ylpeys ja tirkistävä käärmeen katsanto ovat sietämättömiä.
Vanhapakana on peräti tyhmä ja Kavala Hans viisas, jos jotakin on tahdottu sillä luvata, niin taistelua raan voiman ja tarkan älykkyyden välillä, mutta ei paheen ja hyveen taistelua. Kavala Hans oli läpeensä veijari ja Vanhapakana suora ja rehellinen.
Survaisee Anjan luotansa. Pois kavala! Pois nyt hempi! Itseänikin pakenen. Poistuu metsään. Väärin hän minua tunsi, Väärin toivoni tajusi. Vielä etsin onnetonta. Lähtee Kullervon jälkiä. Kuolema vihollisille! Surman isku sortajille! Poroksi isot isännät! Kullervo Kalervon poika, Nouse joukon johtajaksi! Juovat rehvastellen. Huomasitko? KOTRO. Ett' on vaara, Sen älysin.
Muuten oli hän kokenut hovimies, hätäilemätön, pikastumaton ja kavala; niitä kohtia, joihin hän pyrki, piti hän tarkkaan silmällä, vaikka vielä olivatkin kaukana, eikä koskaan unohtanut jos kohta hänen monimutkaiset polkunsa joskus näkyivätkin käyvän aivan toiseen suuntaan.
Sinä konna veriruskea, Ulkokullattu ja kavala, Jonka juonet minut rikkomaan Sekä kansas saattoi kapinaan! KAIFAS: Asiamme oli erehdystä; Tarkotuksenamme oli valta: Pitää käsissämme kansan ohjat, Tiedon avaimet ja jumalaisen Herran tuntemisen salaisuuden, Minkä kautta kansakunnallemme Oli suotu eri asemansa, Pakanoille valon antajana. Luulimme oi, kurjaa sokeutta!
Ilossa ja surussa, myötä- ja vastoinkäymisessä olisin ollut sinulle uskollinen, niin uskollinen kuin puhtain kulta; sillä minä rakastin sinua siitä hetkestä saakka, jolloin sinut ensi kerran näin, sydämeni pohjasta, ainoastaan sinua koko heimostasi, ja päivä päivältä enemmin ja enemmin, lujemmin ja lujemmin. Kavala Daro, paha, viekas Daro, miksi petit minut, miksi et tullut?"
RUOTUS: Laittau jo levolle siitä löpisemästä, vanha lörppö! RUOJA: Niinkö! Kavahda, kavala Ruotus vihaani tulipunaista! Et tunne kipuja Kirkin. Luuletko mun luppakorvin istuvan sopessa silloin, kun sinä kisoja kuljet kylän kaunojen keralla. Tuokin vaimo vatsallinen, joka kylpyä kyseli luuletko, etten ma tiedä, ken on porton poian isä? Sinä! Sinä! Sinä! Sinä!
Oli siis aivan totta, että olin omassa linnassamme Grosboisissa, ja tämä inhoittava vanha mies nuuskanruskeassa puvussa, tämä kavala juontenkutoja, jolla naama oli kuin pääkallolla, oli se mies, jota isäni olin kuullut usein sadattelevan, mies, joka oli hänet karkottanut maatilaltaan ja itse anastanut sen.
Kauan hän istui näin. Yht'äkkiä hyppäsi hän pystyyn, ja kummallinen tuli loisti hänen silmistänsä. "Aslak on kavala, älä häntä usko, hän valehtelee sinulle! Minä näin sen hänen ketun silmistään kohta ensimmäisestä hetkestä kun hän tuli tupaani.
Päivän Sana
Muut Etsivät