United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
MEFISTOFELES. Niin tyttökin. Se meno maaliman. Huvimaja. Hän tulee. FAUST. Veitikas, ivaatko mua! Jo löysin! Kulta mies, mä lemmin, lemmin sua. Ken siellä? MEFISTOFELES. Veikko! FAUST. Peikko! MEFISTOFELES. Nytpä erotaan! Niin, herra, myöhä on. Kai seurata ma saan? MARGAREETA. Ei, johan äiti ... ei! hyvästi vaan! FAUST. Hyvästi! ah! ja näinkö jätän sun? MARGAREETA. Hyvästi! taas pian näet sa mun.
Maalima minua nyt paljoki vaivaa, Ja minun eteheni kuoppaa kaivaa. Ystäväni on myös ynsiäksi tullut, Kun hän on maaliman juttuja kuullut. Kuulepas, kultani, vielä sana yksi: Kuinka tulin minä näin hyljätyksi? Kuka sinun eksytti rakkauen tiellä? Tule, tule kertaki luokseni vielä. Muistatko muinen kun marjassa käytiin, Ahosilla istuttiin, leikkiä lyötiin?
Illat istun ikävässä, Kankaita aurinko punertaa, Aatos toivon siivillä lentää Viheriäisen metsän taa. Siellä vuorten tuolla puolen Maaliman suonet pulppuilee, Siellä kyliä, kirkkoja kiiltää, Laaksoissa jokia virtailee. Täällä kolkon korven mailla Kuusisto raskaasti huminoi, Tumma puro vehoista vilkkuu, Kurjen kuikutus suolta soi.
Onnellinen on se päivä, Uskovaisille ihana, Joill' on toivo taivahassa, Ilonsa isän majassa. Niillen vaan on vaikiampi, Kuolo kauhia, kamala, Joihen mieli maallisilta Tavaroilt' on tahrattuna; Niillen maaliman makeus Kaikki käypi katkeraksi Kuolemassa kauhiassa, Synnin palkan päätöksessä.
Ei pitkä oo tää kova koitukses: Tuleepi yö, kun horto vahtis valtaa Ja hiljaa murtaa sortokahlehes. Vapaana lentäin heität maisen huolen, Kirkastuneena täältä heilahdat, Ja maaliman ja tähtein tuolla puolen Kotoisen taivahas sa saavutat. Palvelustyttö. Oi, jospa pyhät kellot sois Ja ylläin juhlaverhat ois. Ja yö ja usva hälvenis, Ja pyhä-aamu valkenis!
Luo kirjokuvia, valo niukka, Viljalta harhaa, totta hiukka; Näin laadit parhaan juotavan, Mi virvottaa koko maaliman. Silloinpa nuorisomme kauniin kukka Peliänne kuuntelee kuin ilmestystä, Jok' ainut hento mieli rukka Imeepi siitä murheen lievennystä; Nyt kuohuu milloin täällä, milloin tuolla, Kukin huomajaa, mitä häll' on sisäpuolla.
Kaikki on saanut syvälle, Murhe pannut painon alle, Kun on kuultuna kamalat, Saatu surkiat sanomat Kuolemasta kummemmasta, Erosta tämän elämän; Koska päätti Vihtapaavo Maalimasta matkajuoksun, Joka vaarassa vaelsi, Tämän maaliman majoissa, Surun lakson laitumilla, Vuotta viisi seitsemättä.