United States or Jersey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vastoinkäymisiä on meille alati tarjona, siitä ei kysymystä; harmaa halla viljas menettää taitaa, mutta sekoita silloin kaarnaa leipääsi ja raivaa vielä enemmän soita ja maita. Te'e työtä ja säästä ja käytä itses aina kuin rehellinen mies, niin kaikki viimein päättyy hyvin. ESKO. Laittamattomasti haasteltu ja viisaasti, sen taidan vakuuttaa.
Työllä, vaivalla ja tuskallakin täytyy täällä tosin olemistansa aina tukea, mutta työ, tuska ja toiminta terästävät sielun tarmon ja tuottavat ruumiille rauhaisan unen. Meri ei veltolle antimiansa anna, mutta täällä ovatkin meri ja mies ne molemmat kuuliaiset käskylle: "otsasi hiessä on sinun syötävä leipääsi".
Vaan sinä olet heikko, Margery, eikä sinulle jää mitään, ei niin vähintäkään. En tiedä minne joudut, mutta Kaikkivaltias tietää sen." "Niin, Hän sen kyllä tietää", vastasin levollisesti; tämä näet ei ollenkaan huolettanut minua, ja tahdoin niin mielelläni nähdä isänikin levollisena. "Vaan ajattele, jos Hän antaa sinun tulla hyvin köyhäksi ja käydä kerjäämässä leipääsi", sanoi hän huolestuneena.
Minä olen ollut huono vaimo, sinun on minusta ollut usein vastusta. Anna anteeksi, minä olisin ollut hyvä, mutta minä en osannut. Anteeksi antakaamme, sanoi Matti melkein tukehtuneella äänellä, minäkin olen usein sekoittanut kyyneleitä leipääsi. Olisin ollut parempi, jos olisin osannut, vaan en osannut.
Sua muistamme ain, pyhä syntymämaa, mikä lieneekin toimemme, työmme, ylin onni Sa oot, minkä ihminen saa, elon aurinko, tähtönen yömme; Sun korpies kuisketta kuulimme läsnä, sitä unhota emme me harmajahasna, Sun valtaasi tahdomme vahvistaa, Sua lempien leipääsi syömme.
Rukkiukon viulun antoi kuitenkin Sormulainen hänelle lausuen: "ota tuo matkaasi, sillä minä en sitä tahdo, vaan sinä sillä ehkä voit leipäpalaisen ansaita. Tuskinpa kunniallisella työllä kykenisitkään leipääsi ansaitsemaan, kun olet saanut laiskana kasvaa".
Ehkä kyllä saan muualla leipäni, mutta täällä olisimme saaneet olla yhdessä.» »Eihän sinun tarvitse muualta leipääsi hakea. Toivottavasti meidän leipämme sinulle riittää vast'edes kuten tähänkin asti.» »Minä sen kyllä tiedän, mutta en tyydy itseeni, ellen saa omaa vaikutusalaa, ja kun setä vanhenee eikä enää jaksa tehdä työtä, olisi mielestäni hyvin suloista saada teidät molemmat luokseni.»
Runon ruhtinaaksi sun suomme tulla, mut kerjäläisenä kerran käyt, on murhe, orpous omaa sulla, ja mieron liesillä lämmittäyt: maanpakolaisena harhaellen sa antaut outojen armoihin, käyt kynnykseltä sa kynnyksellen ja kysyt leipääsi kyynelin.
Etkö monta pitkää vuotta ole saanut leipääsi Dierkhofista ja minä luulen juutalaisleivän maistuneen sinulle hyvin ja nyt jätät vanhan rouvan yksinään kuolinhetkellänsä. Mene kotiisi ja lue laupiaasta samarialaisesta!" Hän kääntyi ja meni sisälle. Ilse oli oikeassa! Jok'ainoasta hänen sanastansa tuntui sydämeni keveämmältä, juuri kuin itse olisin lausunut ne antaakseni vihalleni valtaa.
Pelkkä kärsiminen, pelkkä myöntyminen, pelkkä anteeksiantaminen, mihin se vie. Jumala sanoi: »otsasi hiessä sinun pitää leipääsi syömän«, ja Kristus sanoi: »antakaa keisarille kuin keisarin ovat ja Jumalalle kuin Jumalan ovat.» Mutta jos emme mitään omista, ei meillä ole mitään annettavana, ja jollemme mitään puolusta, niin emme saa mitään pitää.