United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Harrasta aina järjestystä, pidä laatikkosi kunnossa. Pane kirjasi aina kirjojen pitopaikalle. Aseta lakkisi ja vaatteesi naulakoille. Hanki joka esineelle oma paikka ja pane joka esine omalle paikalleen. Koeta todenteolla estää tämä vaarallinen varas pääsemästä kotiisi. Mitä et koskaan kadu. Että aina koetat tehdä parhaasi mukaan. Että vietät puhdasta elämää. Että olet ystävällinen köyhille.
Hanna, sanoin minä, elä nyt itke ... kuule, koeta nyt rauhoittua... Ja minä koetin tarttua käteesi, mutta sinä vedit sen pois ja katsoit yhä itkien kotiisi päin. Aloin jo tulla onnettomaksi, rupesin kuvittelemaan, että ehkä on rakkautesi haihtunut, ehken voi antaa sinulle mitään sen sijaan, mitä olet kadottanut. Sitä vaille, etten minäkin itkenyt. Jos tahdot, niin käännytään takaisin...
Vasta nyt sinä oletkin oikiaan kotiisi tullut, ja sinun pitäisi oleman iloinen siitä, ettei kuka hyvänsä astu sisään lasinsa vieressä lavertelemaan mitä sylki suuhun tuo sekä itseänsä ja muitakin pahentamaan". "Niin kyllä", vastasi Anni, vaikka ei ihastuksissansa enää, sillä häntä harmitti se, ettei Lents hänen menneitä päiviään korkeasti kiittänyt.
Kohtapa valjastettaneen aarnia yhteen hevoisten kanssa; ja arkaluontoiset metsäkauriit tullevat joskus toiste koirain parissa juoma-astioille. Mopsus! leikkele uusia sälöjä soitoksi; vaimoa tuodaan kotiisi. Varistele pähkinöitä, sulhanen! Jo iltatähti jättää Oetan, mieliksesi. Huiluni! alota kanssani Maenalilaisia värsyjä.
Senpävuoksi katson kohtuulliseksi, että ja'atte mulle jotaki yltäkylläisyydestänne ja 'pyydän nöyrimmästi', niinkuin sanotaan, kun oikein hienosti puhutaan, että täytätte tämän, puolen tynnyrin säkin rukiilla tai rukiinjauhoilla". "Mitä sinä höpiset?" virkkoi Helena. "Taaski olet päissäsi. Lähde kohta kotiisi, ettei mieheni kerkeä tulla kotiin".
"Varmaankin." "Niin ne ajat muuttuu, ja me muutumme niiden kanssa. Miksi, Klaarani, et tuonut Jullea mukanasi kotiisi? Sinäpä oikein tuhma." "Siihen en olisi suostunutkaan," kiiruhti Julle vastaamaan. "Minulla oli tyttärenne kanssa kertomista, salaisia asioita ratkaistavana ja olen kokonaan syypää hänen viipymiseensä." "Salaisia asioita ja syypää Klaaran viipymiseen?" kertoi äiti.
'Mikä karhu sinä olet miehiäsi? 'Olenpahan vain suomalainen, Ruotsin puolelta'. 'Ruotsalainen! huusivat he; sittenpä otamme sinut vangiksi, muutoin luistat kotiisi kielimään, että me olemme tulossa. "'Vai otatte minut vangiksi? sanoin siihen. 'Otamme kyllä', vastasivat he.
Kotiisi, tyttö!» »Tunnen sinut», Nydia virkkoi matalalla äänellä, »olet egyptiläinen Arbakes». Sitten aivankuin äkillisestä päähänpistosta hän heittäytyi toisen jalkoihin ja syleillen hänen polviaan hän huudahti rajuin, intohimoisin elein: »Oi, pelottava ja mahtava mies, pelasta hänet! pelasta! Hän ei ole vikapää minä olen syyllinen.
Sitten silitellen päätäni laihoilla käsillään, kun olin polvillaan hänen vieressään, lausui hän: "Eva, sinä olet ollut niinkuin äiti, sisar, lapsi kaikki minulle. Palaa takaisin vanhaan kotiisi, kun minä olen mennyt. Minun tuntuu hyvältä ajatella, että sinä olet siellä."
En pidä siitä, että minua liiaksi silitellään. Tämä on siis sinun kotisi, Siiri? Kuinka miellyttävä pikku pesä! SIIRI. Oikeinko todella? No, niin, onhan tämä hyvä kylläkin, vaikka tosin puuttuu yhtä ja toista. Ja sinun kotiisi verraten, niin AGNES. Puhukaamme nyt miehestäsi. Minähän en lainkaan tunne häntä. SIIRI. Mutta hän tuntee sinut. AGNES. Niinkuin minäkin hänet: nimeltä.