United States or Democratic Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Jokainen ääni koskee kipeästi tuskastuneesen sydämeeni." "Minä menen pyytämään häntä lakkaamaan!" lausuin lähestyen ovea. "Ei, ei, älkää tehkö sitä!" pyysi hän pidättäen minua tuskastuneena, "Hänen tapansa on semmoinen, kun hän on suuttunut; antakaamme hänen siis olla; mutta tänään, tänä tuskallisena hetkenä mitähän väki ajatellee hänestä!

Sankari-urhoudella kaivoivat työmiehet kuuman tuhan ja hiiltyneitten hirsien lävitse ja ilohuuto kaikui, kun seuraavana aamuna aukea tila oli edessänsä. "Jumala olkoon kiitetty!" kaikui yhteisesti työmiesten suusta. "Valli on läpimurrettu sekä apu ja pelastus onnettomille haudatuillemme lähellä. Kutsukaamme heitä, antakaamme heille merkki torvillamme."

"Ja oikeinpa he, Simmias, puhuisivat, paitsi mitä tulee siihen, ett'eivät olisi tietämättä. Sillä tietämättä he ovat sekä siitä, miten todelliset filosofit haluavat kuolla, että myöskin siitä, millä tavalla he kuoleman ansaitsevat ja minkälaisen kuoleman. Puhukaamme siis", sanoi hän, "itseksemme ja antakaamme noiden olla. – Onko mielestämme kuolema mitään?" "Totta kait," vastasi siihen Simmias.

Heinrich, joka yhä oli vaiennut, pyyhki kyyneleen silmästään ja sanoi: »Kuule, Konrad, sydämeni on pakahtua. Antakaamme hänen elää. Jos tahdot vuodattaa verta, niin syökse miekkasi mieluummin Golon rintaan. Hän on rikollinen, tämä taas ei eläissään ole tehnyt muuta kuin hyvää. Ajattelehan, kuinka paljon hyvää hän on sinullekin tehnyt viime tautisi aikana».

Hän vaikeni ja katseli ympärilleen varovasti, sitten kuiskasi hän muun sanottavansa Danvillen korvaan työnsi oven anki ja osoitti portaita. "Tehtävämme on täällä toimitettu", sanoi Lomaque, pannen kätensä Trudainen käsivarrelle. "Antakaamme Danvillelle aikaa lähteäkseen talosta ja lähtekäämme sitten myöskin". "Sisareni! missä hän on?" kysyi Trudaine jollakin levottomuudella.

Hän vastasi, sanoi kreivitär Ester, joka nyt oli heittänyt otsaltaan talonpoikaisnaisen huivin ja paljastanut suuret loistavat silmänsä, hän vastasi: Kas, Jumalan käsi on armollinen meissä heikoissa! Kaikki kannamme velkakuormaa omallatunnollamme Hänen tuomionsa edessä: ylistäkäämme hänen nimeään ja antakaamme toisillemme anteeksi!

P. E. muistutti Heinäkankaan kerran maininneen että muudan karhu oli häntä pahoin haavoittanut. Siitä tapahtumasta luuli ukko jo viime kerralla kertoneensa. Hän pyysi meitä koettelemaan noita syviä arpia hänen vasemmassa käsivarressaan ja reidessään, antakaamme hänen itsensä kertoa. "Kauniina päivänä vähää ennen Tuomaanmessua lähdin Pollen kanssa Harvialan sydänmaille otsoa etsimään.

"Vitiges on toisenlainen kosija kuin tuo Astan poikanen", kuiskasi Teja. "Siihen minäkin luotan", tuumi Hildebad. "Antakaamme hänen olla muutamia päiviä rauhassa", sanoi vanhus. "Sallikaamme surun saada osansa. Ennen emme voi häntä taivuttaa. "

Minä olen ollut huono vaimo, sinun on minusta ollut usein vastusta. Anna anteeksi, minä olisin ollut hyvä, mutta minä en osannut. Anteeksi antakaamme, sanoi Matti melkein tukehtuneella äänellä, minäkin olen usein sekoittanut kyyneleitä leipääsi. Olisin ollut parempi, jos olisin osannut, vaan en osannut.

"Mikä sen todistaa?" "Juuri viisaan Ludovikin varovaisuus. Tänä aamuna sain käskyn kääntyä takaisin." "Hän jättää minut! hän pettää minut uudestaan!" "Ei, teidän ylhäisyytenne, hän neuvoo teitä seuraamaan hänen esimerkkiänsä ja malttamaan vähäisen vielä. Antakaamme Sveitsiläisten tehdä." "Sveitsiläisten! No niin, minä menenkin taistelemaan heidän riveissänsä.