United States or Brazil ? Vote for the TOP Country of the Week !
Toivottavasti siellä edes on joku kelpo ravintola. *Rebekka*. Ettekö tahdo juoda jotain lämmintä, ennen kun lähdette? *Brendel*. Mitä lajia lämmintä, armon rouva? *Rebekka*. Kupillinen teetä tai *Brendel*. Minä kiitän talon runsaskätistä emäntää. Mutta minä en juuri mielelläni vaivaa yksityistä vieras-varaisuutta. *Rosmer*. Tahdon niin mielelläni. *Brendel*. Hyvä.
Puiston pensaikosta, joka tuskin saattoi olla kolmensadan askelen päässä, ei hän erottanut vilahdustakaan. »Toivottavasti hän on jo kotona», ajatteli Boleslav ja ponnisteli eteenpäin. Kissanportaalla oli nuorta lunta. Mutta jälkiä ei siinä näkynyt. Tosin oli tuisku voinut ne jo lakaista umpeen. Hänen sydämensä alkoi sykkiä kovemmin.
»Toivottavasti me saamme sitä jonkun verran aatteellista työtä varten», sanoi Ernest. »Siitä olisi ääretöntä hyötyä.» »Niinkö arvelette?» sanoi piispa. »Minä en suuresti luota politiikkaan. Totta puhuen pelkään, että en ymmärrä politiikkaa.» Ernest oli hienotunteinen sellaisissa asioissa eikä uudistanut pyyntöään, niin kipeässä rahantarpeessa kuin hän tiesikin sosialistipuolueen olevan.
Vastenmielistä se tosin on, mitä teille tarjotaan, mutta ottakaa se kuitenkin toimeksenne; eihän se toivottavasti tule kauvan kestämään! Tee se minun ja Irene raukan tähden, sillä kyllähän sinä itse näiden muurien ulkopuolellakin raa'assa, viettelevässä maailmassa tietäisit itseäsi ohjata, mutta Irene, pikku Irene ei sitä voisi.
Katrin ja tohtori Salosen elämässä ei ole tapahtunut mitään erityisiä muutoksia, eikä tule tapahtumaankaan, jos vähänkään osaan ennustaa, muuta kuin että perhe toivottavasti vuosien kuluessa kasvaa ja lisääntyy ja tulee jonkunmoisen mallirodun perustajaksi. Pikku-veli oli noin kuuden jalan pituinen, tummatukkainen, ruskeasilmäinen pohjalainen. Silmät ne hänessä enin vetivät huomiota puoleensa.
Ehkä kyllä saan muualla leipäni, mutta täällä olisimme saaneet olla yhdessä.» »Eihän sinun tarvitse muualta leipääsi hakea. Toivottavasti meidän leipämme sinulle riittää vast'edes kuten tähänkin asti.» »Minä sen kyllä tiedän, mutta en tyydy itseeni, ellen saa omaa vaikutusalaa, ja kun setä vanhenee eikä enää jaksa tehdä työtä, olisi mielestäni hyvin suloista saada teidät molemmat luokseni.»
Nopeasti hän juoksi muurinharjalle ja iski gootilta, joka oli jo pannut kätensä rintavarustukselle heilauttaakseen itsensä sen yli, käsivarren poikki. Mies putosi kiljaisten alas. "Oi, Cethegus", huusi Piso, "sinä tulit oikeaan aikaan." "Toivottavasti", sanoi tämä ja sysäsi edessään olevat portaat kumoon. Vitiges, joka oli ollut näillä portailla, hyppäsi notkeasti syrjään.
Syömme täällä puiston ravintolassa. Jos jaksat, niin tule mukaan. Toivottavasti on pahoinvointisi jo mennyt ohitse. Antti. Pistin paperin taskuuni ja rutistin. Mies odottaa vastuuta, huomautti Mari. Ei siihen tarvita vastausta. Hän saa mennä. Mari läksi ja minäkin nousin sanomaan jäähyväisiä. Mihinkä sinulla on kiire? Istu nyt täällä vielä, kehoitti rouva Hartman. Mutta minä en voinut.
Mutta tänä aamuna sain kirjeen äidiltäni hän on sairas ja tarvitsee apua ... aioin lähettää hänelle vähän rahaa, mutta unohdin pyytää rouva Blumilta, ennenkuin hän lähti ulos ... ehkä herra toimituspäällikkö tahtoisi antaa minulle?" "Tietysti, hyvin mielelläni", vastasi Eugen. "On ikävää, että neidin äiti on sairas; toivottavasti hän pian paranee. Miten paljon tahdotte?"
"Niin, se on mahdollista." "Minä olen varma, että hän on siellä", sanoi Sibylle. "Minä näin sen Jeanne Portalin silmistä," "Mikäli ymmärsin, oli keisarin tarkoitus, että te auttaisitte minua tässä, herra de Laval," sanoi Savary. "Te toivottavasti annatte minun järjestää yksityisseikat, kun sellaiset toimet kuuluvat minun toimintapiiriini. Meidän täytyy tarkoin ajatella, miten meidän on toimittava.