Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. toukokuuta 2025
Hänen vihansako? CORIOLANUS. Viha? Vaikk' oisin vieno niinkuin kesk'yön uni, Se mielen' olis, kautta Zeun! SICINIUS. Tuon mielen Alallaan täytyy, niinkuin myrkyn, olla Eik' enään muita myrkyttää. CORIOLANUS. Vai täytyy! Kas, alvehaltijaa! Tuo röyhkä, kuulkaas, Hän sanoi: »Täytyy»! COMINIUS. Laitont' on se.
Kärsipä hirveä Hadeskin kivut kiitävän nuolen, häntä kun tuo sama mies, Zeun, aigiinkantajan, poika, portill' ampui vainajien, toi polttavat tuskat. Vaan heti linnaan Zeun, hän ylhään riensi Olympoon, mustana mieli, kun niin kipu kirveli, sill' ota nuolen olkaan valtaiseen oli käynyt murtaen mielen. Vaan kivunviepiä Paieon pani yrttejä haavaan, taas ehoks sai, näet juurt' ei kuolollista hän ollut.
Raskaamp' ois viha vielä ja suuremp' iskenyt jälleen taivahisiin Zeun kosto ja rangaistus, mut Athene 122 vaaraa peljästyin, joka uhkasi kaikkia, nousi istuimelta ja riens salipylvähiköst' ulos, Areen kilven koppoi, myös kypäränkin pois hänen päästään, keihään vaskisen vei kädest' Areen jänterisestä; sen pani pois sekä näin sanan virkkoi vimmahiselle: "Houkkio hurja, on turmasi tuo!
Sill' oli siittämä Zeun näet Minos, valtias Kreetan; Minos kuulun taas perijäkseen Deukalionin siitti, ja Deukalion minut, joll' iso hallita kansa Kreetass' on avarassa; mut tännepä toi sotapurret nyt minut turmaks sun sekä taattosi, kansasi kaiken."
Mutta kun tuosta jo pitkästyi varusääret akhaijit, lausui Aias noin, Telamonin aaluva aimo: "Laerteen jalo poika, Odysseus, mies monineuvo, nosta sa, tai minä nostan! Muu Zeun haltuhun jääköön!"
Senpä jo mainitsin, mikä meille nyt ensin on tarpeen, aamull', Ilionin hepourhot, muut sanon seikat. Turvaten voimaan Zeun sekä kaikkien kuolematonten 526 pois minä koirat nuo, tuhotielleen tullehet, häädän, laivoin tummin saapunehet manan valtojen saaliiks.
Vaan kuin leijonat raateliaat taas iliolaiset ryntäsi laivoja kohti ja säätämät Zeun teot täytti; heille hän intoa suurt' yhä soi, mut sorti akhaijein miehuuden, sotakunnian, vaan vihamiestäpä auttoi.
Kaataa kaupungin Priamolt' ikivallat Olympon teidän suokoot, onnekkaan kotitiennekin olla. 19 Vaan anon armaan lapseni pois monin lunnahin: älkää poikaa Zeun uhitelko, Apolloa noutavanuolta."
Kaatui mies rytinällä; ja törröttäin sydämessä istui peitsi, ja varren pään sydän sytkivä vielä sai värinään, vaan sen pian herposi ankara vauhti. Puhkesi Idomeneus ilohuutoon raikuvin äänin: "Eikö jo, Deifobos, tasan oltane, kaattua kolme yhtä jo vastata voine, kun niin kopeasti sa kerskut? Tullos, turmahinen, sinä itsekin vain mua vastaan, jott' uron Zeun rotujuurta jo tulleen näät tykö Troian!
Näin Zeun poikapa vastasi taas, isovalta Apollo: "Sankari, ainahisiin sinä turvaa myös jumaloihin! Sunp' emos on, sanotaan, tytär ylhän Zeun, Afrodite, alhaisemman on vain jumalattaren lapsi Akhilleus: toinenp' on tytär Zeun, tytär aavojen äijän on toinen. Peitsines päin siis käy pelotonna!
Päivän Sana
Muut Etsivät