United States or Palestine ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vastasi kulmia tuimistain monineuvo Odysseus: "Atreun poika, mi nyt sana kirposi kielesi päältä? Turmahinen, väki muu kunp' oiskin, kunnoton, sulla johdossas, vaan emme me, joill' osa säätämä Zeun on 85 nuorest' alkaen ain' ihan vanhuuteen sodan tuiman ankara askare, kunnes on kaattu jok' ainoa meistä.
Kaatui mies rytinällä; ja törröttäin sydämessä istui peitsi, ja varren pään sydän sytkivä vielä sai värinään, vaan sen pian herposi ankara vauhti. Puhkesi Idomeneus ilohuutoon raikuvin äänin: "Eikö jo, Deifobos, tasan oltane, kaattua kolme yhtä jo vastata voine, kun niin kopeasti sa kerskut? Tullos, turmahinen, sinä itsekin vain mua vastaan, jott' uron Zeun rotujuurta jo tulleen näät tykö Troian!
Virkki, ja kuohuksiin sanat sai Helenen, povi kiihtyi; hän jumalattaren tunsi, jo kaulan tuon ikikauniin tunsi ja rinnan hurmaavan sekä säihkyvät silmät, hämmästyin sanan virkkoi, näin puhe purkihe hältä: "Turmahinen, mua miks yhä vain sinä kiehtoa mielit?
Kohta hän Kalkhaaseen tuhoentein loi ne ja lausui: "Tietäjä turmahinen, hyvän enteen kelle sä tiesit? Ennustaa, mitä vain pahint' on, sepä sulle on mieleen. Milloin suotuisan sanan lausuit taikkapa täytit?
Niin ei suuttunut, niin sydämystynyt ei ole Hereen, aina on vastaan hän, jos Zeus miten päin mitä päättää. Vaan sinä, turmahinen, ylen julkea, tohtios vainkin nostaa Zeuta sa päin tosiaikein ankara peitses!" 424