Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Haudan tuolla puolla Itkua ei ois. Varro! Päästön hetki Kerran kerkeää. Koska päättyy retki, Tuska herkeää. Suosi, hoida! Seuranäytelmässä Jämsän pitäjässä v. 1881 varoja kerättäessä suomalaisen teaterin kannattamista varten. Näytelmätaiteen vieno hengetär Oil keskessämme outo. Syöjätär Sen syrjään oilkin syössyt.
Sa auringon laps! Sa maailman kirkkaus kiharahaps! Miten saatoit sa olla niin kaunis ja hyvä, niin valoisa, lempeä, lämmin ja syvä! Ah, luulin jo, että päällä maan ei minulla onnea ollutkaan ja ett' olin päivän nurjalla puolla, ei eessäni muuta kuin jäätyä, kuolla. Ja luulin jo, että syrjähän olin syösty ma pöydästä elämän, mua ettei muistaisi, lempisi kukaan, ei ottaisi muiden ihmisten mukaan.
Samassa Ione astui huoneeseen, ja mustasukkainen kaunotar huomasi kyllä Glaukuksen liikutuksen. »Jos jotakin naista ihailee, joutuuko silloin arvottomaksi olemaan toisen ystävä? Oi, Julia, älä puolla runoilijoiden häväistyssanoja omasta sukupuolestasi!» »Hyvä, olet oikeassa tai koetan ainakin niin uskoa. Glaukus, vielä hetki! Eikö totta, sinä aijot pian Ionen naida?»
Drake kuuli seuraavat sanat, joita ikäihmiset järeällä, lapset vienolla äänellä veisasivat: Valo päivän on sammunut herttainen, Yön varjoja on joka puolla. Pian päivistä saapuvi viimeinen, Kun kaikkien täytyvi kuolla. Siis aikoinaan talos toimittaos. Tai kuolemakellosi kaikuu, Ja tuomiontorvikin raikuu!
Surujen tietäs sumentaa äl' anna; Oot vieras; tääll' ei retkes päätä panna, Kaanaassa vasta vaan. Ylhäällä, tähtein tuolla puolla Saat valkamaan. Ett' täällä täytyi huolla sun ja kuolla Iloitse että ikuisuuden vuolla Unissas näät sen vaan! Sua ei siis Tuonen synkkä kalpa Pelottaa saa; Ei murru henkes, vaan sen kahle halpa; Oi! valon maill' ei usva silmääs salpaa, Vaan autuus kirkastaa. Lohdutus.
Teeliemikö vai viina? Kas Sampolassa tuolla On hauskaa joka puolla, Liikettä, helua: Kun Sampo käypi, kyhää, Ja kultaa karttuu yhä, Oi, siell' on iloa! Vaan katso! kaikkialla Puhutaan nauramalla Tuot' seikkaa Sammossa: Ei kahvia sais juoda, Ei edes teetä suoda Raittiustalossa.
Kun ajattelevat kuolemaa, kadotettuaan rakastetun omaisen, kun ajattelevat, että kuoleman tuolla puolla on pelkkä tyhjyys, niin heidän täytyy painaa alas toinen kapinallinen ajatus: »mutta jos ei kaikki sittenkään ole paljasta ainetta?» Heidän kuten jokaisen ihmisen sisässä puhuu kysyvä ääni: »ei suinkaan kaikki sentään ole mennyttä kuolemassa?
Ah, ole aina kanssani, Mun kurjan pysy puolla, Mua opeta, Näin lopeta Mull' ovat turhat murheet! Mua armahda, oi Herra! Oi suloinen Sä Jesunen, Sun veres kallis, pyhä On turva, vaha vakainen Kaikessa hädäss' yhä. Suo, että vaan Siit' avun saan, Niin kuolemall' en kuole! Ei mikään taida meitä Jumalan rakkaudesta erottaa.
Ja katso, niinkuin usein aamun suussa Mars punertavi halki usman sankan alhaalla lännen puolla, päällä meren, niin mulle näkyi jospa näkyis vieläi! nopea valo, merta kiitäväinen; sen kanss' ei lintu lentänyt ois kilpaa. Kun tuosta silmän käänsin tuokioksi ja Oppaaltani tiedustella tahdoin, se oli suureksi jo seijastunut.
Anna-Liisa makasi kalpeana vuoteellaan; vaan kun häntä lähenin, katsoi hän minuun suloisesti hymyillen ja lausui: 'Tule lähemmäksi! Sinussa näen taas tuon vahvan puun, ja sydämmeni on aivan terve. Minä pääsen nyt pois elämän taisteluista ja sinua muistan tuolla tähtein tuolla puolla siellä ei mikään meitä erota!
Päivän Sana
Muut Etsivät