Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Oi, sinä maailman mahtava luoja, Onnen ja riemujen laupias tuoja, Eikö sun voimasi keinoja sois, Jotka mun rintahan' lohtua lois! Luoksesi käännyn ma, onneton impi, Ollos sä mulle jo armollisempi! Oi, jos sun miel' alas heltyä vois, Kylläpä toivoni täyttyvä ois! *Anni, Andrei.* Andrei. Anni! Miksi itket sinä, miksi antaut epätoivoon? Luuletko asian siten paranevan? Ei suinkaan?
Sävelsoiton tuon jos särkisin, salat ehkä ilmi ma saisinkin joit' etsin haavehin hehkuvin ma äyräiltä ikuisuuden. Hän vastaa: »Ah, kaunis kassapää! Khimairako noin sua säikyttää? Tyyn' ollos! Hän tantereelle jää, hänen hurmeensa pilviin purskaa. Mut muista, kun saapuvaks mun näät, sull' eessä on itsellä Hymen ja häät, on lemmen leimut ja myrskysäät, jotk' onnesi lauhan murskaa!»
No niin! ma tahdon sivellintä käyttää; Valitse hetki vaan ja koita näyttää Nyt luonne, mieli, muoto sellainen, Kuin taideniekkana ma säätelen: Sä kaunis ollos; yksin ihanuutta Halaapi taide sieluhunsa uuttaa; Mutt' ilo, hymy immen kaunistaa Siis iloitkos, kun leikki alkajaa!
Kätensäpä kuihtuneen Ojensi neidolle vanhus nyt Ja lausui: "Tule, sä loisto, Mi Shelman valaiset yön. Tään sokean vanhuksen Viel' ollos kerta sä silmänä. Kun ilta saapuvi, silloin Mun yöni haihtuva on. Kun tähtien tarhassa Näät iltapilven, sen reunalla Jo Shelman ruhtinas kulkee Ja kirkas silmänsä on.
Jo pienoisista saakka meille kannoit, kuin äiti lapsillensa kaikki annoit, ja tyhjiks usein rintas imetit, ja usein kärsit nälkää saadaksesi paremman toimeentulon lapsillesi, ja usein vilussa sä värjähdit. Mut huolet' ollos! Viel' on lemmen tulta, mi jäät ja lumet poluiltasi luo, ja työmme harras poistaa nälkäs sulta ja elon sulle huolettoman tuo.
Usko mitä tahdot, töllö, Mut siit' älä hiiskukaan Ollos vaiti! *Forella*. Niinpä vaan Tahdon ollakin kuin pöllö, Nyt mä prinssin uhalla. *Kuningatar*. Se ois kaunis! *Forella*. Luultavasti Prinssi naurais makeasti. *Kuningatar*. Saisit seista kaapissa. *Forella*. Kas niin, nyt taas mamma puhkaa, Vaan en huoli, teenpä uhkaa. Mull' on tuima nälkä, haa! Mistä saisin makkaraa?
"Oikein puhut, patriisi, ja kuten roomalainen", sanoi ruhtinatar, irroittautuen Atalarikista "ollos tervehditty". Hän ojensi Cethegukselle kätensä. Se ei vavissut ja silmätkin olivat aivan kirkkaat. "Stoan oppilas osoittaa tänään Zenonin viisautta ja omaa voimaansa", sanoi Cethegus. "Sano mieluummin, että Jumalan armo vahvistaa ihmeellisesti hänen sieluansa", oikaisi Cassiodorus.
Määrää jo itsellesi jokin tunnusmerkki ja elämänohje, jota noudatat sekä yksin ollen että ihmisten seurassa. Ja ollos enimmiten vaiti tai puhu milloin on välttämätöntä ja tee se lyhyesti.
Hurraa, hurraa, kas, riemulla Ja isiemme innolla Me vihollista voittamaan Taas käymme oppimaan. Sa miesi Suomen sydänmaan Ain ollos urhokas Ja sortajia kaatamaan Kuin karhu voimakas! Tää oppi oiva isien Myös olkoon ohja poikien: "Eespäin! Vei tiemme kuolemaan. Tai voiton kunniaan." Käskyille kuuliaisia! Sen vaatii virkamme; Vaan kelpo suomalaisia Myös olla vannomme.
Oo suora, vapaa vaan, Ja, niinkuin kuusi, vankka, Jonk' kotikorpes sankka Luo pilviin nousemaan. Ja silmin kirkkahin Sa katso ihmisiin, Kuin aurink' ilmi kulkee Ja mailmallen on julkee. Ja tosi ollos niin, Ett' Herra katsastella Hetkellä jokaisella Voi sielus syvyyksiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät