Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. toukokuuta 2025
Rinda, hyvän rakastaja, jossa pyhyys palaapi, ombi onnen ammendaja, hyödytystä halaapi. Sovindo on hyvä hetki, rehellisyys paras retki, joka iloon johdattaa, vanhanakin virvoittaa. Valistuksen viritessä paetkon jo pahennus, hyvän suondo, syttyessä, olkon tunnon ojennus, että kävis' koittavainen ylös päivä paistavainen iloksemme iäti, autuudeksi alati. Suosiossa maa ja mulda lisää onnen laihoa.
Hän lemmen säteill' lähettää Autuutta matkaajille, Vaan valo kirkkain yllättää Tähdille lähemmille. Siks' usein Venus-tähtehen Halaapi ihminen. Maass' onni vaan suo vaskihäät Riemulla viettääksemme. Häät juomme kohta myrskysäät Jo pauhaa etehemme. Ei kauan kestä onni maan, Kuin maistimiksi vaan. Väsynyt taistelosta jo Nyt puuhaa lähtöänsä. Maan jättää. Kirkas aurinko Vaan loistaa silmissänsä.
Sua rakastan, vaikk'et sä höyhenillä Koreilla loistakaan; Sun tunnen, vaikkei sielus sävelillä Ilmaise tunteitaan. On verhos tumma niinkuin yö, ja kieles On mykkä niinkuin tää. Et kiiltää voi, et laulaa mutta mieles Halaapi ystävää. Rumaksi mainivat sua, ihmemiellä, Kun mä sua hyväilen, Vaan hellä, vilpitön oot mitäs vielä Ma vaadin, tarvinnen?
Niin sen loistaa kengän kanta kuin keväisen päivän nousu, niin sen paistaa paidan kaulus kuin joutsen meren selällä; päästävi Suvannon päivän, pelastaa Kalevan kansan. Ken häntä halaapi nähdä, hän minua seuratkohon. V
No niin! ma tahdon sivellintä käyttää; Valitse hetki vaan ja koita näyttää Nyt luonne, mieli, muoto sellainen, Kuin taideniekkana ma säätelen: Sä kaunis ollos; yksin ihanuutta Halaapi taide sieluhunsa uuttaa; Mutt' ilo, hymy immen kaunistaa Siis iloitkos, kun leikki alkajaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät