Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Hän sitten aurinkohon kiinsi katseen; sivunsa oikean hän keskukseksi nyt otti, sitä vasemmalla kiertäin. »Oi, armas valo, jota luottavaisna lähestyn tiellä oudolla, sa johda kuin tääll' on kulkijata johdettava. Valaiset maailman, suot lämmön sille; muu syy jos suuntaan vastaiseen ei aja, säteesi meille aina johdon antaa.»
Poikani Parsifal, jos voit juoda tuliviinin Graalin pyhästä maljasta, silloin leimut Graalin kuninkaana ja valaiset maailman ja isäsi. Astu Graalin kuoriin, siellä paljastuu sydämesi». Niin puhui Anfortas ja katsoi kärsivänä poikaansa Parsifaliin.
He hyökkäsivät kimppuuni hetkenä hädän, mutta Herrasta tuli mulle turva; hän toi minut ulos ahdingosta, hän pelasti minut, sillä hän on mieltynyt minuun... Niin, sinä soihtuni sytytät, Herra, Jumalani, joka valaiset pimeyteni... Eläköön Herra, kiitetty kallioni olkoon, ylistetty autuuteni Jumala!"
Heitä, uusi lyhtyni, joka minua johdat ja teitäni valaiset, heitä kirkas valosi menneisyyteeni, näytä minulle tulta tielläni tulevaisuuttani kohti! Niinkuin korkealta vuorelta näen minä tallaamani taipaleen tuolla alhaalla. Missä kaikessa olen harhaillutkaan! Mitä mutkia tehnytkään! En ollut useinkaan kaukana siitä, missä nyt olen.
Ja vaikka viuhuu viimat pohjoisesta, Ja vaikka telmää tundran tuiskusäät, Sä lämpöä saat maasi rakkaudesta Ja tietehelle uskolliseks jäät. Sä etsit, löydät Suomalaisten kehdon Ja muinaisuuttamme sä valaiset, Luot täten kansallemme elin-ehdon Ja täten seestät päivät vastaiset.
Elämäni kylmä tähti, kiitokseni kannan sulle. Aurinko ja lämpö lähti, mutta valos riittää mulle. Valaiset mun hankitieni, tähti kirkas, tähti pieni. Epätoivon korpehen syvään viet mun, tähtönen. Mutta mulle voimas lainaa, tahdon läpi korven painaa, päästä valoon, tietohon, missä kaikki yhtä on, lämpö, kylmyys, riemu, suru, löytää totuudesta murun, alla tuskan puristuksen nähdä kaiken sovituksen.
Kuin huolivi kuutamon kultanen vyö Tuon tumman tunturi-lammen, Niin valaiset mieleni mustan yön Sinä hellällä vienoudellas. Läpi kasteenhelmien hymyilee Sulopäivyen koitossa ruusu, Niin myös läpi lempesi kyynelten Sun sielukas, sininen silmäs. Kuin kesäisen taivahan ruskot vain Läpi auerharsojen hohtaa, Niin hieno ja lämpöinen purppuravuo Luo ruusuja poskesipäille.
Sinun täytyy säästää voimiasi kodin hyväksi niin paljon, että sinä et ainoastaan ole kärsivällinen ja suvaitsevainen, auttava ja anteeksi antava, vaan päivänsäteenä ilahutat ja valaiset kotisi joka kolkan. Tässä kylliksi sairaloisen, ärtyisän mielen karttamiseksi.
Ja vaikka viuhuu viima pohjoisesta, Ja vaikka telmää tundran tuiskusäät, Sä lämpöä saat maasi rakkaudesta Ja tietehelle uskolliseks jäät. Sä etsit, löydät Suomalaisten kehdon Ja muinaisuuttamme sä valaiset, Luot täten kansallemme elin-ehdon Ja täten seestät päivät vastaiset.
Hän sitten aurinkohon kiinsi katseen; sivunsa oikean hän keskukseksi nyt otti, sitä vasemmalla kiertäin. »Oi, armas valo, jota luottavaisna lähestyn tiellä oudolla, sa johda kuin tääll' on kulkijata johdettava. Valaiset maailman, suot lämmön sille; muu syy jos suuntaan vastaiseen ei aja, säteesi meille aina johdon antaa.»
Päivän Sana
Muut Etsivät