Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. lokakuuta 2025
HASTINGS. Verinen Richard! Maani poloinen! Ennustan sulle kamalinta aikaa, Mit' ikään inhass' ijässä on nähty. Nyt ota pääni, vie se Glosterille, Tuleepa surma pian ilkkujille. Viides kohtaus. Towerin muurien sisäpuolella. GLOSTER. Vavista voitko, lanko, kasvos muuttaa, Ja kesken sanaa tukehuttaa henkes, Ja alkaa taas ja taaskin keskeyttää, Kuin vimmainen ja hullu kauhust' oisit?
Näinkö ihmistä sä vihaat, Vaikk' olet itse ihminen? TIMON. Ma olen Misanthropos ja vihaan ihmiskuntaa. Voi, jos sa koira oisit, että voisin Sua hiukan rakastaa! ALCIBIADES. Sun hyvin tunnen, Mut kohtalosi vierasta on mulle. TIMON. Minäkin tunnen sun, ja muut' en pyydä, Kuin että tunnen. Rumpuasi seuraa; Maa ihmisverillä sa punaa, punaa! Jumalten lait ja ihmislait on julmat; Miks sotaa siis?
Mun tämä teki oikein iloiseksi, Se myöskin, että hänet nähtyäin Mä tulin tietämään ja kohta näin: Huudettu maailmaa on huonommaksi Ja ihmisiä paljon pahemmaksi Kuin ovat. Ettei rosvoja olekaan Kaikk' ihmiset, jo kauvan aikaa vaan Sen sulle sanonut jo minä oisin, Ett' oisit ilon saanut sinäkin. Viattomuuttaan oi! Kuink' olla voisin Niin tuhma, että turhaan maailmaan Siveän lapseni mä laskisin!
Ett' vahtina sa oisit uskollisna. ANNA. Sen voitte taatusti. Mut älkäät vaan Nyt kauvan viipykö, sill' nälkä kalvaa. HALONEN, laskee pois kivärin. No, tahdon sinuun luottaa! Kauvan suinkaan En viivy poikessa. Menee, mutta katselee välistäin taaksensa. Kolmas Kohtaus. ANNA. Hän epäilee. Hän metsistöstä varmaan katselee, Kuin itseni ma käytän. Parasta On huoletoinna olla hetken aikaa.
Mitä voimaan tulee, Niin Milo, härjänkantajakin, maineens' Saa jättää jänteiselle Ajaxille. En tahdo viisauttasi ylistää, Jok' ympäröi kuin joki, aita, häkki Avujes avaruuden. Täss' on Nestor; Hän, muinaisuuden tiedoss' oppineena, On viisas, muut' ei olla voi kuin viisas; Mut anteeks, isä Nestor, vaikka oisit Kuin Ajax reipas, ajus yhtä tuore, Et häntä voittais, Ajax oisit vain.
Jos sinä, niinkuin me, jo kehdost' oisit Nuo nautteen asteet käynyt, jotka avaa Elämä sille, joka orjanansa Voi käyttää tuota kärsiväistä laumaa, Hekuman kuiluun uponnut jo oisit, Nuoruutes sulattanut himon helmaan, Ja, järjen jäistä ääntä oppimatta, Vain syössyt makosaaliiseen.
Jos oisin Sun poikas, Hubert, niin mua rakastaisit. Viattomilla loruillaan hän minuss' Elohon herättää jo kuolleen säälin, Jos häntä puhuttelen; joutuun toimeen! ARTHUR. Oletko sairas? Kalvas olet tänään. Ah, jospa oisit sentään hiukan sairas! Yön luonas istuisin ja valvoisin; Ma enemmän sua hellin kuin sa mua. Poveni sanoillaan hän valloittaa. Lue, pikku Arthur!
Vaan minä sulle en tee väkivaltaa, varjelen ennen muitakin vastaan, sill' olet kuin oma taattoni oisit." Hällepä näin Priamos, jumalainen vastasi vanhus: "Niinhän laita jo lie nyt, poikani, kuin sinä lausuit.
PANDULPH. Siis sanan vihamieheks sanan teet, Ja kansaissodan tavoin valaa vastaan Asetat valan, kielen kieltä vastaan. Oi, ensin täytä taivaalle se vala, Jonk' ensin vannoit taivaalle, se vala, Ett' oisit meidän kirkon soturi. Min sitten vannoit, itseäsi vastaan Sen vannoit, ja sit' et voi itse täyttää.
LUCIUS. Mik' asianne, rouva? PORTIA. Jos oisit siellä jo ja jälleen täällä, Ennenkuin sanoa sen sulle taidan. Oi, lujuus, apu vahva mulle suo! Luo sydämen ja kielen väliin vuori! On mieli miehen, mutta voima vaimon; Voi, kuink' on työläs naisen vaiti olla! No, miks et lähde? LUCIUS. Mitä tehdä, rouva? Capitoliinko juosta, eikä muuta? Ja sieltä jälleen tänne, eikä muuta?
Päivän Sana
Muut Etsivät