United States or Madagascar ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mitä voimaan tulee, Niin Milo, härjänkantajakin, maineens' Saa jättää jänteiselle Ajaxille. En tahdo viisauttasi ylistää, Jok' ympäröi kuin joki, aita, häkki Avujes avaruuden. Täss' on Nestor; Hän, muinaisuuden tiedoss' oppineena, On viisas, muut' ei olla voi kuin viisas; Mut anteeks, isä Nestor, vaikka oisit Kuin Ajax reipas, ajus yhtä tuore, Et häntä voittais, Ajax oisit vain.

COMINIUS. Petetty kansaa on. Pois! Moinen vilppi Ei sovi Roomallen; ei Coriolanus Ansainnut maineens' ole valtatielle Noin kurjan halpaa loukkauskiveä. CORIOLANUS. Minulle puhuu viljasta! Sen sanoin. Ja vielä kerran sanon sen. MENENIUS. Nyt älkää! I SENAATTORI. Niin, älkää nyt, noin suuttuneena! CORIOLANUS. Nyt, Niin totta kuin ma elän! Suokaa anteeks, Mun aateliset ystäväni!

Raskaimmat raatoi äit' orjan työt Vaivoistaan nurkahtamatta; Hän valvoi päivät, hän valvoi yöt Lepoa muistelematta. Pojasta, toivoi hän, tulee mies Jalompi vanhempiansa, Ja maineens' rinnalla jää kenties Myös muistonen kantajastansa. Ja poika varttui kuin honka vaan, Ei vertaa häll' ole toista; Ja missä parhaita mainitaan, Nimensä kirkkainna loistaa.

Ja »kultaa» kaikuu pitkin taivaan rantaa, Ja »kultaa» vastaa syvyydestä maan: Kuningas valtikkansa etees kantaa, Kun saa tuot' elon voimaa rahdun vaan, Ylimys maineens', impi kultans' antaa, Kaikk', kaikki lumoo taikas loistollaan, Ja kunniallaan vaivainen sen ostaa, Jok' asemille Luojan hänet nostaa. Ja mailm' on autettuna, niinkö luulet? Ja rauha, onni palaa sydämmeen!

MENENIUS. Jos päällikkönne maininnut on Roomaa Ja ystäviään siellä, vannon ett' on Minunkin kuultu nimeni: Menenius. 1 VAHTIMIES. Viis siitä! Tiehesi Täst' ei nimes arvo Sua päästä. MENENIUS. Kuules, veikko: ystäväni On päällikkös; ma hänen urotöittens' Olen aikakirja, jossa hänen maineens' On suurennettuna ja verratonna. Siis, veikko, täytyy sinun päästää minut.

Tää, jolla nimi on ja valta suuri Ja vielä suuremp' urheus ja mieli, Nyt päivän sankar' on. Jos maineens' yltyy. Niin mailman järjestystä uhkaa vaara. On hautumassa paljo, jossa vasta On, niinkuin jouhen karvass', elon alku, Vaan myrkkyä ei vielä. Päälliköille Vie tieto, että tahtomme on täältä Pois päästä viipymättä. ENOBARBUS. Kyllä, herra. Kolmas kohtaus. Paikka sama. Toinen huone.

NATHAN ja RISTIRITARI. NATHAN. Te tekö siellä? RISTIRITARI. Kauaks aikaa jäitte luo sulttaanin. NATHAN. En niinkään kauaksi. Menoni sinne kävi viipyen. Ah, Kurt, se mies on maineens' arvoinen, on tosiaan; vain varjokseen jää maine. Mut ennen muuta kohta kuulkaahan vain... RISTIRITARI. Mitä? NATHAN. Teitä puheilleen hän tahtoo ja käskee viipymättä tulemaan.