Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Mutta hyvä rakas Julia, alkoi Aarnio häntä asetella. Hyvä ja rakas! He, he, he! Jos sinä minua rakastaisit ja olisit koskaan rakastanut, et sinä olisi sillä tavalla käyttäytynyt! Ja minä höperö kun en uskonut maisterin ja rouvan sanoja ja varoituksia. Nyt olet menettänyt jo työpaikkasi ryhtyessäsi moisten kansanvillitsijäin kanssa tekemisiin.
Mutta tiedän, että jos köyhtyneenä tapaisin sinut, eikä minulla olisi muuta kuin sirpaleita, niin sinä rakastaisit niitä sirpaleitakin. Nyt tiedät, minkätähden minä tänä iltana kirjoitan sinulle. En voi kirjoittaa päiväkirjaa, en kirjettä jollekulle niistä, jotka kuuluvat ystäväpiiriini. Sellainen kirjoitteleminen ei minua auttaisi. Ja nyt minä tarvitsen apua. Sentähden kirjoitan minä sinulle.
Ja sitten hänen kuitenkin täytyi kertoa. »Se nyt oli niin, John, että minä pelkäsin kuolevani.» »Niinkuin ainakin lapsivuoteen edellä. Noo, ja siinäkö kaikki? Tuon kyllä olisit sanonut?» »Tuli siihen pikkuisen lisää. Mutta sinä naurat.» »En naura. Olen ihan totinen.» »Sitten ajattelin, John, että sinä ottaisit toisen vaimon, jota rakastaisit enemmän kuin minua.
"Lähde pois heidän luotaan," sanoi Niilo rohkeasti. "Tarkoitatko että minä menisin palvelukseen?" kysyi Sylvi, ja katsoi kylmästi nuorukaiseen. "En," vastasi tämä, "sitä en tarkoittanut, mutta jos sinä tahtoisit samaa kuin minä jos sinä minua rakastaisit ja jos uskaltaisit minua seurata ."
Herra von Weissenbach ei tavannut palatessaan Roosaa enää huoneessa. Hän meni viereiseen kammariin. Roosa oli heittäynyt sinne sohvalle. Hän kohotti päätään; kasvot olivat kyynelissä. Herra von Weissenbach pani kynttilän kiivaasti pöydälle. "Jos isääsi rakastaisit, et tänä hetkenä itkisi, Roosa", sanoi hän. Roosa kuivasi nenäliinallaan kyyneleitä; vaan hänen sitä tehdessään valtasi hänet suru.
"Häpeemätöntä kuin ainakin hänen puoleltaan", lausui Peggotty, "mutta minä en pidä sillä väliä! Davy rakas, mitä sanoisitte, jos minä ajattelisin naimisiin menemistä?" "No minä arvaan, että rakastaisit minua yhtä paljon silloin, Peggotty, kuin nyt", vastasin minä, tuokion mietittyäni.
Ja vaikka sinä et rakasta eikä sinua rakasteta, mutta sinä kumminkin väkevästi näet tuhanten seikkain kauneuden, sielun suuruuden ja elämän sanomattoman totisuuden, niin eikö se ole yhtä ihanaa kuin se, että sinä rakastaisit tai sinua rakastettaisiin?
Ja silloin sanoin itsekseni: jos sinä rakastaisit jotakuta, sinä et voisi pahoittaa häntä niin kovin. Mutta sehän oli ihan varmaan hullumaista; sillä miehellä on toisia velvollisuuksia, toisia ihanteita kuin naisella.
Jos oisin Sun poikas, Hubert, niin mua rakastaisit. Viattomilla loruillaan hän minuss' Elohon herättää jo kuolleen säälin, Jos häntä puhuttelen; joutuun toimeen! ARTHUR. Oletko sairas? Kalvas olet tänään. Ah, jospa oisit sentään hiukan sairas! Yön luonas istuisin ja valvoisin; Ma enemmän sua hellin kuin sa mua. Poveni sanoillaan hän valloittaa. Lue, pikku Arthur!
»Ja jos se pelko olisi esteenä», sanoi tyttö painokkaasti, »niin olisi parasta ettet menisikään. Sillä kumpaako sinä silloin enemmän rakastaisit, itseäsikö vai sitä, jota luulet rakastavasi?» Nuorukainen tuskin kesti hänen katsettaan. »Mutta jos minä pelkäisin sinun tähtesi?» sanoi hän miltei lämpimästi.
Päivän Sana
Muut Etsivät