Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025


Nuor' oisinko minäkin ollut? näin olleeni ilmoitetaan, mut totta se ei toki liene kai unta on ollut se vaan! M

Suo ystäv' anteeks ystävänsä puutteet, Mut mun vaan Brutus tekee suuremmiksi. BRUTUS. En sitä tee, jos niill' et mua vaivaa. CASSIUS. Et rakasta mua. BRUTUS. Vikojasi en. CASSIUS. Ei silmä ystävän näe vikaa moista. BRUTUS. Imartelijan ei, vaikk' oliskin se Niin suuren suuri kuin Olympin huippu. CASSIUS. Antonius, nuor' Octavius, tulkaa, tulkaa. Ja kostakaa nyt Cassiolle yksin!

DORSET. Hänt' älkää härnätkö, hän ei lie viisas. MARGAREETA. Vait, herra markiisi, te nokkaviisas! Nuor' arvonne on leima, tuskin käypä. Oi, jospa tuntis tuore aatelinne, Kuink' ilman sitä olisitte kurja! Ken ylhääll' on, saa monet puuskat kestää, Ja jos hän kaatuu, murskaantuu hän aivan. GLOSTER. Hyvä neuvo! Opiks olkoon markiisi! DORSET. Teit' yhtä hyvin koskee se kuin mua.

"Vai niin! mitä asiaa?" ... kysyi isäntä... "Sanokaa vaan pois!" "Se on sen näköistä, ... että 'mie mies nuor', assiit vanhat, mie uon narri naimateillä'... Sitävastenhan tämä Simo meitä käski parvehensa, ... että niiku ... puhemieheksi"... "Vai niin! vai semmoiset asiat teillä ovat."

Nyt olen koitinkivi, Ja koitan, puhdastako olet kultaa. Nuor' Edward elää. Arvaa, mitä tahdon. BUCKINGHAM. Sanokaa, rakas prinssi. RICHARD. Sen ma sanon: Kuningas olla tahdon, Buckingham. BUCKINGHAM. Se olette jo, armollisin herra. RICHARD. Haa! Kuningasko olen? Niinpä olen; Mut Edward elää. BUCKINGHAM. Totta, jalo prinssi.

Veet himmeät laivan laitaan lyö; ylt'ympäri huokaa korpien vyö ja halla harmaja suo-maan. Nuor' kuningas juuri on laivallaan Nevan suulle saapunut oppimaan sodan vaikean taitoa urhoiltaan ja heille apua tuomaan. Heill' eessään heikko on Moskova, on vallattu Novgorod, Pihkova, Viro, Inkeri viety ja Liettua pois Puolan ja Venäjän maista. Itämeri on Ruotsin!

Ja munkki: »Kuulin Bolognassa, kuinka pahetta mont' on Saatanalla, myöskin hän että viekas on ja valheen isäJo Opas suurin askelin pois astui näöltään jonkun verran suuttuneena; siks erosin nyt kuorman-kantajista rakasta seuraten taas Mestaria. Neljäskolmatta laulu Kun nuor' on vuos ja Päivä kutrejansa merkissä Vesimiehen lämmittävi ja lyhenee yöt päivän pituisiksi;

Hän kimpos silloin sijaltaan, mun uksest' ulos työnsi; mut hyvä sana, sauhu vaan, ja taas hän rauhan myönsi. Noin tulin toiste taas ja noin kuin ennenkin ma ilkamoin. Ett' oli ukko aikoinaan nuor' ollut hänkin kerran, edemmäs tullut matkallaan ja nähnyt toisen verran, sit' en ma silloin aatellut, siks olin liian oppinut.

Kun saisin Savosta naia, Joroisista juohatella; Minä naisin kolme naista, Yhen naisin nuoren naisen, Toisen naisin vanhan naisen, Kolmannen kasatun naisen. Nuoren nuotalle panisin, Vanhan vaattehen tekohon, Kasatun kiven etehen; Nuor' oisi nuotalla parempi, Vanha vaattehen teossa, Kasattu kiven e'essä. Katumoiksi nainen kaunis.

Mut raskaan verhon kaistaa Vait kiskoin kiinni, Nyt seijain silmin hymyy Pien' amoriini. Rakennustaiteellinen luonnos. Katedraalista päivän puolla Kujapuistohon kätkeytyy Sen mahtava porttaali tuolla, Jota katsella sun on syy. Mut kastanjipuistikon tiellä Ei pyhän ilmettä näy; Kera lasten ja eukkojen siellä Nuor arkkitehtikin käy.

Päivän Sana

tassut

Muut Etsivät