United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän vaikuttaa mun vahingokseni, ma vaikuttaa en voi, en tahdo vastaan. Mun ystäväni ovat alallaan, he toisin katsoo asiaa, ei torju he pahaa, vaikk' ois vastaan taisteltava. On erottava, luulet, mun; ma samoin Siis jääkää hyvästi! Mä kestän senkin. Te minust' erositte, suotakoon myös mulle rohkeutta, voimaa eroon! LEONORA. Ah, kaukaa katsoin selvempää on kaikki, mi lähellä vain meitä hämmentää.
CLEOPATRA. Miss' on hän? CHARMIANA. Hänt' en sitten ole nähnyt. CLEOPATRA. Tiedusta, missä on hän, kenen kanssa Ja mitä tekee mua älä maini Jos murheissaan on, sano, että tanssin; Jos iloissaan, niin kerro, että äkist' Olen sairastunut. Joutuin tieto! CHARMIANA. Rouva, Jos oikein häntä lemmitte, niin minust' Ei viisas tämä keino vastalempeen Pakottaa häntä. CLEOPATRA. No, mut kuinka tehdä?
Pian sota päättyi; ajan pakko heistä Tek' ystäviä; Caesaria vastaan He yhtyivät; mut tämä, jolle onni On suopeempi, ens' ottelulla heidät Italiast' ajoi. ANTONIUS. Hyvä! Pahempaako? AIRUT. Sanoman huonous kertojaankin tarttuu. ANTONIUS. Niin, narreissa ja pelkureissa. Jatka! Minust' on mennyt mennyttä.
Vihata mielin koko ihmiskuntaa, Mut sinä pääsit; kaikki, paitse sinut, Kiroillani ma ruhjon. Minust' olet Nyt rehellinen enemmän kuin viisas: Jos sortanut ja pettänyt mun oisit, Niin oisit ennen saanut toisen paikan; Monikin vanhan herran hartioilta Kumartaa uutta herraa. Sano totta, Viel' epäilen, vaikk' olenkin jo varma, Ei ystävyytes vain lie viekas, ahnas?
RISTIRITARI. Patriarkka ei hurskaihin usko. NATHAN. Tämän miehen kyllä ma takaan. Sopimattomissa töissä ei patriarkkaa auta hän. RISTIRITARI. Niin, siltä tosiaan näyttäis. Eikö minust' ole hän teille puhunut siis mitään? NATHAN. Teistä? Ei nimenomaan teistä. Tuskinhan ees nimeänne tuntee hän? RISTIRITARI. Niin, tuskin. NATHAN. On tosin jostain ristiritarista hän maininnut. RISTIRITARI. Ja mitä?
Palasen, parhaan palan sen vei isä, Kun manaan läksi, toisen äidin nisä, Vaan tuonpa sentään rakkaudesta soisin, Kun loput murut säilyttää vaan voisin. Mut korpit nuo, ne etsii makupalaa. Ne ystävien lailla mua halaa Ja halatessaan rintaan kyntens' iskee Ja minust' irti kynsin palan kiskoo.
"Hei Antti, hupi-Antti, Kuinka helttusi jaksaa?" MALVOLIO. Narri! "Minust' ei hän huoli." MALVOLIO. Narri! "Miksi lempi kuoli?" MALVOLIO. Narri, sanon minä! "Toista lempii," Kuka kutsuu? MALVOLIO. Narri hyvä, jos tahdot kiitollisuuteni ansaita, niin hanki minulle kynttilä, kynä, mustetta ja paperia. Siitä olen sinulle ijäti kiitollinen, niin totta kuin olen kunniallinen mies.
DESDEMONA. Hukassa ei; mut entä jos niin olis? OTHELLO. Haa! Kuin? DESDEMONA. Ma sanon: hukass' ei se ole. OTHELLO. Tuo tänne, että näen sen. DESDEMONA. Sen tehdä voisin, vaan sit' en nyt tahdo. Tuo juont' on, jolla päästä minust' aiot; Ma pyydän, ota Cassio armoon jälleen. OTHELLO. Tuo tänne liina; pahaa aavistan ma. DESDEMONA. Kas niin! Kunnollisempaa miest' et mistään löydä.
Aviosyntyinenkö lien, vai enkö, Se seikka on, jost' äiti vastatkoon; Mut jalosyntyinen ma olen, herra, Siunattu, kellä minust' oli vaivaa! Naamamme rinnan pankaa, tuomitkaa: Jos Robert vanhus meidän kummankin On siittänyt, ja tuo jos isään tulee, Oi, Robert vanhus, isä, polvillani Jumalaa kiitän, etten tule sinuun! KUNINGAS JUHANA. Haa, minkä houkon taivas tänne laittoi!
KUNINGATAR. Sen takaan; minust' olkaa huoletonna. Pois piiloon, hän jo tulee. HAMLET. No, äiti, mikä asiana? KUNINGATAR. Isääsi, Hamlet, kovin loukkasit. HAMLET. Isääni, äiti, kovin loukkasitte. KUNINGATAR. Hamlet! Se vastaus on löyhän kielen. HAMLET. Ja kysymys se oli herjan kielen. KUNINGATAR. Mit' aiot, Hamlet? HAMLET. Mikä asiana? KUNINGATAR. Mua etkö tunne?