Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Tuskinhan minä avaan suutani, ettei siitä tule jotakin kuolemasta, hautajaisista tai muista sellaisista ja nehän ovat totisimmat puhe-aineet, joista minä tiedän". "Pyhä Johannes auttakoon!" sanoi hanskuri. Eihän ne vaan lie enteitä?" "Ei, ei vähääkään ei nuot mustat mietteet kumminkaan minun omaa kuolemaani ennusta.
KERTTU: Onhan toisillakin, mutta käyvät ne sentään markkinoilla ja muualla. KERTTU: Maailmasi on käynyt ahtaaksi, Lalli. KERTTU: Sinä olet käynyt niin harvapuheiseksi viime aikoina. LALLI: Häh? KERTTU: Ja niin synkkämieliseksi. Tuskinhan enää päiväkausiin suutasi aukaiset. LALLI: En ole ennenkään ollut mikään kielenpieksäjä luonnoltani. KERTTU: Et. Mutta nyt näytät aivan mykistyneen.
HANNA. Onko täällä ehkä viime aikoina tapahtunut jotakin tavallista enemmän mieltä järkyttävää? Jotakin, joka olisi saanut hänessä epätoivon ja pahan mielen pisaran vuotamaan yli? AILI. En tiedä mitään erityistä siihen aikaan. Mutta tuskinhan on ollut sitä päivää, ettei jokin uusi häpeä olisi saanut poskia punastumaan. HANNA. Kysyn siksi, että hän oli saanut useita kirjeitä sinä päivänä.
Mutta sitte kääntyi äiti äkisti lieden luona, korotti äänensä ja kysyi elonkorjuuta; ja siihen Martti heti arvelematta vastasi, että jos tätä ilmaa kestää neljätoista päivää, niin kyllä saadaan elo korjatuksi ainakin keveämmiltä mailta. Siihen vastattiin, että jos tuli sadetta, niin voi ehkä käydä pahoin rukiille; tuskinhan se jaksoi pysyä pystyssä, kun oli niin täyteläinen.
Mutta vahinko että hän niin ontuu!» Punastuen ilosta kuullessaan poikiaan kiitettävän, vastasi Louise kiireesti isän valitukseen Davidin jalasta: «Isäni, jospa kuulisitte miten hän osaa soittaa selloa! Hänestä vielä tulee toinen Gehrman!» «No se on hyvä! Semmoinen jousi on kyllä kahden jalan arvoinen! Mutta tuskinhan minä vielä olen saanut katsella sinua, Louise!
Ja varhaistapa nyt vielä olikin; vasta aurinko paraillaan oli nousemassa meren takaa. Kuuluipa askelia. Colin tuli, käsissään kukkakimppu. Marietta lensi tulipunaiseksi kasvoiltaan. Colin jupisi: "Hyvää huomenta, Marietta!" Mutta tuo tervehdys ei tullut häneltä sydämmestä, tuskinhan hän sai sen sanotuksikaan.
RISTIRITARI. Patriarkka ei hurskaihin usko. NATHAN. Tämän miehen kyllä ma takaan. Sopimattomissa töissä ei patriarkkaa auta hän. RISTIRITARI. Niin, siltä tosiaan näyttäis. Eikö minust' ole hän teille puhunut siis mitään? NATHAN. Teistä? Ei nimenomaan teistä. Tuskinhan ees nimeänne tuntee hän? RISTIRITARI. Niin, tuskin. NATHAN. On tosin jostain ristiritarista hän maininnut. RISTIRITARI. Ja mitä?
"Mutta mutta Gunhild kulta, sinä sinä harjaat niin kovasti." "Kovastiko?" "Niin, kirvelee niin kauheasti." "Tuskinhan koskenkaan teihin." "Tämä tämä on kauheata. Ai, selkääni ai ai, minä olen tulessa!" "Sitä en ymmärrä." "Jotakin mahtaa olla harjassa." "No, Jumala paratkoon!" "Mitäs on, Gunhild?" "Maneeteja harjassa, rouva hyvä, pitkiä rihmoja.
Miksi hänkin juuri nyt oli eronnut koulusta? Kaikista Annan tuttavista tuskinhan hänellä muita tuttuja olikaan kuin Yksityislyseon opettajisto oli Eksköld aina ollut häntä lähinnä. Ei hän voinut selittää syytä siihen. Eksköld kohteli häntä niinkuin muitakin ylpeästi, usein purevastikin, mutta siitä huolimatta oli heidän välillään aina ollut joku salainen side. He viihtyivät toistensa seurassa.
MONTANO. Herrainen aika, mitäpä tuosta! Tuskinhan jyvänkään vertaa joit, niin totta kuin soturi olen. JAGO. Hoi! Viiniä tänne! Hei, malja tänne, saas, saas! Hei, malja tänne, saas! Sotamies sepä mies on puolestaan, Vaikk' elämätä vaaksan verta on vaan. Sotamiehet, juodahan taas! Viiniä tänne, pojat! CASSIO. Saakeli soikoon, oivallinen laulu!
Päivän Sana
Muut Etsivät