Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025


Häll' onko vaatimista, Jolle Luoja kaikki suo? Kun mailman riemut ratki Hänelle tarjoutuu, Miks lisää vaan hän itkee Ja orjaa halveksuu? Ei! laula, lintu pieni, Ain' autuudesta vaan! Lauluusi vaikerrusta En sekaa milloinkaan. Kesäisin pesäs laadi Majani vierehen, Mua neuvo aamuin illoin Olemaan iloinen. Kevät-aamu.

Hän joutui talon edustalle vähä aikaisemmin kuin edellisenä päivänä, ja kuuli lasten yläkerrassa laulavan sekä lyövän tahtia käsillään. Eipä sieltä nytkään kuulu soittimen ääntä, sanoi matkustaja kuunnellessaan talonnurkkauksesta, vaikka sivumennessäni näin sormien taaskin liikkuvan. Mitä lapset laulavat? Herra Jumala, eiväthän he vain laula kertomataulua?

Hänhän on lauluseuran johtajailmoitti Holt. »Laula sitten!» »Mitä siitä olisi sinulle?» »Minulle? Minä mieluummin kuuntelen sinun lauluasi kuin paraimpien taidelaulajien, nyt sinä sen tiedät

EERO. Aikapa siinä enään sanaakaan hiiskua, kun juoksevat, hännät lurpassa, kadonneen lampaan jäljessä. TUOMAS. Lystiä! Laula, Eero, laula, iloleikkiä lyödessämme. Laula Rajamäen rykmentistä, joka loiloitus ei anna tätä heittoa perään, vaan kestää meille vielä voitonvirreksikin ahon toisella rannalla tuolla. Laula Mikon ja Kaisan retkistä pitäjällä.

Tule jo kesäki kerran, Talvi siirräte sivutse, Kule päivä, viere viikko, Alene Jumalan aika; Mene aika mielaloissa, Hoilattele huolissaki. Kuku jo ilokäkeni, Laula lempilintuseni, Alemmaksi aikojani, Lyhemmäksi päiviäni. Päästä päiviä lyhennä, Sekä keskeltä kevennä, Katkase kahenki puolen, Päästä lasta päivän päähän, Näissä suurissa suruissa, Apioissa mielaloissa. Viikon vuottelin käkeä.

Hanna ei siitä tullut iloisemmaksi, oli vaan herttainen ja melkein, niinkuin kuiskaamalla sanoi: »Ei kukko käskien laula eikä märkä pala tulessakaan.» »Ai, ai, hyvä äiti, kun sanoit hyvästi», huudahti Antti, »ei märkä pala tulessakaan. Se on aivan totta. Suossa makaava hako on synnin alle myyty pelastumaton ihminen. Se ei voi palaa, ei voi iloita.

HOMSANTUU. Herjetkää minua kiusaamasta, te kyykäärmeet; muutoin ei kunnian kukko laula. Heija, veija, voikkoset ja heija veija vennen; Missä on se rakkaus, jok' oli meissä ennen HOMSANTUU. Olisi minulla vain ase, niin kuoliaaksi sinut löisin tuohon paikkaan. TOPPO. Siinä vasta on kiukkupussi. RISTO. Karhun sappi sillä tytöllä on. HOMSANTUU. Karhun sappi ja kynsissä kymmenen viikatetta.

Diomedes rakastaa kreikkalaisia minä rakastan sinä rakastat, me kaikki rakastamma, kreikkalaisia. Eikä tämä ole ainoa tapa, minkä me, sinä ja minä olemme heiltä varastaneet. Mutta minä käytän nyt sitä tapaa minä, kuningas. Laula, alamainen, laula

"Järveen! Mielenhäiriössä kai? ei suinkaan muuten. Herrainen kuitenkin. Sitä se rovastinna on pelännytkin, että kunnian kukko ei laula siitä ihmisestä. Niinpään kävikin. No herra ihme kuitenkin... Rovasti ja kaikki herrasväki vielä nukkuu, kenelle siitä nyt sanoisi. Voi, voi sentään... No elkäähän lapsirukat nyt niin kovin itkekö, ihanhan sydämmenne halkeavat.

Minä luulen, sa surulta loistees sait, vaikk' kasvoitkin hiekkaan turun, minä tunnen ne elämän ankarat lait: kukat parhaat on kukkia surun. Laula mulle laulut nuoruuteni, kun nousee yli kattojen, yli kaiken kalliin, mikä meni katukiviin kuiviin vuotaen. Laula päivän valosta, mi haipuu yksinäisten lyhtyin loistohon, laula väsynehen rinnan kaipuu valoon, joka kerran ollut on! Carduccin mukaan

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät