Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Ylistän sinua, veikko, Neuvosta hyvän sydämmen, Vaikk' epäilen keinoasi. Tuo kun orja ei olisi. ILVO. Väinö, viisas ja ylevä! Lentohon minua neuvot, Vaikk' et siivillä varusta. Käsket: laula leivosena! Vaikk' et laulun ääntä anna. Toivoa, suloa soitat, Kirkkautta, korkeutta Mut todellisuus, elämä, Hyöty unhottuvat aivan. Leivon laulust' ei eletä, Ei kaunis ajatus ruoki, Työtä tarvitsen väeltä!
Ja pankaa merkille, miehet, että hän on täysissä vaatteissa ja kyyryssä kirstunsa edessä. Näettekö, hänellä on suuri kaulavaatekin hartioilla, ikäänkuin olisi hän vasta juuri ulkoa tullut. PELTOLA. Anna paikalla rahat tänne, tyttö, muutoin ei kunnian kukko laula. HELENA. Rahat? PELTOLA. Rahat juuri ja aivan jok'ainoa penni. Annatko ne hyvällä, vai ? HELENA. Mitkä rahat?
Sinne lieto Lemminkäinen lauloi miehet miekkoinensa, urohot asehinensa; lauloi nuoret, lauloi vanhat, lauloi kerran keskilaaun; yhen heitti laulamatta: karjapaimenen pahaisen, ukko vanhan umpisilmän. Märkähattu karjanpaimen, hänpä tuon sanoiksi virkki: "Oi sie lieto Lemmin poika! Lauloit nuoret, lauloit vanhat, lauloit kerran keskilaaun: niin miks' et minua laula?"
"Laula vielä laula vielä äiti!" huusivat lapset ja pitelivät kiinni hänestä, kun hän tahtoi mennä. Ja hän jäi, ja neljännestunti toisensa jälkeen kului huomaamatta, ja hän oli saman satutunnelman vallassa kuin lapsetkin.. Vihdoin hänet keskeytti telefoonin soitto. Lisbet pyysi ei, käski hänen tulemaan kotiin ... se oli tapahtunut ... muuta ei Lisbetin tarvinnut sanoa...
On Hiivanuutti, Laskiain Kaks suurta talven juhlaa. Oi, niistä kieli laula vain, Et turhan päiten tuhlaa! Kun illoilla Soi raitilla Tuhatta kellokaulaa! Kun varsat vaan On vaahdossaan Ja nuorikansa laulaa! Mont' talven jouto-illoista Kuluupi leikkijöissä Ja monta tanssin tahtia On soinut tähtiöissä. Ei murheitaan Suo kaikumaan Tää raitis paimen-elo. On talvi vaan Kuin tarinaan Puettu kesän sulo.
Siihenpä kuningas: "Oi laula ja soita vain! Sä lääkitsit mieleni sairaan, Mun poikani, rakkahain!" Ja silmät loistivat poikasen: "Suo Luojalle ylistys! Mun soitton' ja laulun' sinullen Ol' vaan ajan viehätys. Sun lääkitsi taivaan Herra, Hält' on elo, terveys!" KIRKKAALLA J
Mitäkö lauluja laulan? kertoi hän kummastellen. Niin, se ei ollut mikään laulu sinulle! Ah! se on kaunis laulu. Se soi niin kauniille ja Tiina laulaa sitä aina! Henrik puri huultansa ja ymmärsi ett'ei hän voinut ruveta tarkempiin selityksiin. Sinun pitäisi ennemmin oppia joitakuita kauniita iltalauluja, sanoi hän hetken äänettömyyden jälkeen. Niin opeta joku minulle. Onhan nyt ilta; laula joku!
Laula jotakin, joka on pimeää ja raivostunutta kuin öinen myrsky. Laula!» »En minä osaa sellaista laulua», sanoi Kivinen. »No osaa kai joku muu? Laulakaa sellainen laulu, pojat!» »Ei sitä ole sellaista laulua!» sanoivat kaikki. »On se, vaan te ette osaa. Sepä kumma, että ei sellaista laulua olisi!» »Oletko sinä kuullut?» »En.» »No niin.» »Ryypätään sitten olutta ei ryypätä, vaan juodaan!
Häneltä on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa: Lauluja Suomen neitosille v. 1850 ja Pieni Kanteletar 1853. Laula, laula lintuseni, Pienoiseni, pääskyseni! Kultasuu, hopeakieli, Visertele virsiäsi, Illoilla ikävissäsi, Aamulla ajan kuluksi, Päivillä huviksi muillen; Laskettele laulujasi, Soittojas suloisimpia, Runojas ruikuttamia.
Kesän vuotin kekriäni, Talven talkkunaisiani, Sykysyn olosiani; Toivoin vuoeksi tulevan, Se tuli yheksi yöksi, Vielä puoleksi sitäi. En laula talon tavoilta, Kuku pöyän kunnialta, Laulan taskuni tavoilta, Kukkaroni kunnialta. Laulan ma lyhyen virren, Tihiämmin tilkutamma; Ryyppeän vajoisen ryypyn, Pitemmältä piisoavi.
Päivän Sana
Muut Etsivät