Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Ankaralla poudalla. Jo kedot, kummut kellastuu, Jo ruohot ratki raukeaa, Ei laula lintujenkaan suu, Pois kukat kuihtuu, laukeaa. Jo lehmät, lampaat suojihin Pois laitumilta rientävät; Mut toiset metsämaillekin Jo taudin uhriks nääntyvät. Ja murhemielin peltomies Nyt vainioitaan katsahtaa, Kun katovuoden, kukaties, Jo lähestyvän aavistaa. Jo koko luonto surkastuu, Voi, mistä moinen lemmettyys?
Oli pitkä aika siitä, kun tämä laulu oli kaikunut hänen huuliltaan, mutta nyt tulivat sanat kuin itsestään ja hänestä tuntui niin hyvälle laulaa sitä. Mutta tuskin oli hän ehtinyt alottaa kun pastori huudahti: "Ei tuota, ei tuota, älä lapsi kulta enään laula tuota vanhaa laulua, vaan laula mieluummin jotain uutta, mitä olet oppinut, jotain Orfeuksesta, ne laulut ovat hauskoja ja sukkelia."
En minä puhu pukista, Sano en sarviraavahasta, Enkä laula lampahista, Kellokauloista kelota; Puhun putron keittäjästä, Ruokapuustani pumajan, Laulan ruoan laittajasta, Oluen osoajasta. Kiitos kaunoisen Jumalan Emännästa tään talosen! Tämän ruoan laittamasta, Tämän pöyän täyttämästä, Liioilla lihamuruilla, Kaunehilla kakkaroilla. Kiitos kaunoisen Jumalan Emännästä tään talosen!
Sinä suuri Suomenniemi, Kaikki kansa suomalainen, Jok' oot tieosta takaisin, Kielen kirjan tuntematoin, Tee ilo isäisi lailla, Soita sormikanteleilla! Tanssi taitosi perästä, Ottele olutlasista, Laula näitä lapsinesi, Pistä piirto-arsinasi Jälkimuistoksi monellen Tästä isosta ilosta.
Sinä puhut niinkuin kelpo tytär, aivan niin, mutta sinä kehut liiaksi isääsi, vastasi Lamppu loistavin silmin. Enpä kehukaan liiaksi, herra, en suinkaan. Ei, en millään tavalla. Jos saisitte kuulla isäni laulavan, niin huomaisitte etten liiaksi kehu. Mutta te ette voi milloinkaan saada kuulla hänen laulavan, sillä hän ei laula kellekään muulle paitsi minulle.
Ei niitä nyt ilmankaan päästetä ... jos ei vihkimävirttä, niin jotain muuta, sanoi taas joku. Alota sinä, Samppa, jotain, joka parahiten osaat ... tai jos et sinä laula, niin minä laulan.
Missä liene muuttumaton olo maamme päällä? tytyväisyys ombi vasta onnen täyte täällä; pois, pois viipykön murhe-päivä meildä, pois, pois pysykön itku ilon teildä. Juoma-laulu. Juoma janon sammuttaa, janotakin juoda saa kuiva-kaulainen. poikajoukko, laula, juo; kallis ombi kannu tuo vahto-harjainen. Olut onnen vahvistaa, kannu kestin kaunistaa hurratessamme.
Sitä ei hän kärsinyt että häntä pyydettiin pitoihin siellä laulaaksensa: "minä en laula ruoasta", oli hänen tapana sanoa. Kun eräs herrasmies kerta oli hänet siinä mielessä häihin kutsunut, niin Kymäläinen tosin tekikin runon vaan siitä tuli pilkkaruno. V. 1815 oli hän nainut Kaisa Turusen, jonka kanssa hänellä oli useita lapsia.
Kuules, kultaseni, kuin Kosket pauhajaa, Hongat laulaa huimistuin, Ilma vinkuaa! Laulus on Lempe'in, Soittos on Suloisin Kuulla kuin saa. Laula, hellä kultani, Kerttu vaikenee, Kuni pensas kuihtuvi, Ruusus raukenee! Lempi mun Rintani Täyttää, kun Laulusi Vaan helisee. NYT H
"Tiettyhän se on, eikä niistä rukeistakaan ole mihinkään, eikä se maalarin Maijakaan niitä muutoin kehuisi, vaan saadakseen ukollensa työtä; mutta älä sinä toki hanki tytöllesi mokomaa hyrisijää", puhui Sikke-muori. "En toki", sanoi Leena "ei siitä kunnian kukko talolle laula, jos rukin ostaa, kaikkihan se vie lehmäonnet ja muut".
Päivän Sana
Muut Etsivät