United States or Belgium ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kunhan ei huomaisi, että minä olen täällä. Minun ei olisi hyvä joutua yhteen nyt hänen kanssaan, sillä herra ei ole kotona. Juhana. Ole tuolla piilossa muitten takana! *Edelliset. Vouti. Hiljaa täällä! Tuokaa olutta juodakseni! Juhana. Tuhajaa kuin Turusen härkä Heikin heinäpieleksessä. Vouti. Onko herran piikaa täällä näkynyt? Juhana. Sitä pientä? Vouti. Niin. Juhana. Sinisilmäistä? Vouti.

Annikki, Turusen neiti, on antanut "kestin", s. o. muukalaisen kauppa-asioitsijan , viekoitella itsensä lemmenliittoon; vaan kevään tultua kesti hänet hylkää ja rientää kotiin entisen emäntänsä luo. Silloin hyljätty huutaa "Ukkoa, ylistä herraa", pettäjää rankaisemaan ja kosto häntä tapaakin; matkalla hän hukkuu myrskyiseen mereen.

Muutamat heistä rääkkäsivät pilatusta kunniastansa punastuvia vaimoja, toiset laahasivat tukasta Turusen kuollutta ruumista perässänsä! EBBA. Voi! SVEN. Näille rosvoille kostettuani riensin tänne. ANTERO S. Voi armas ystäväni Turunen! SVEN. Haa! petoja! He polttavat kaupungin! Monesta kohden riehuu jo tuli taivahalle! Niinkuin jättiläinen seisoo toki vielä tuomiokirkko liekkein keskellä eheänä.

Hän heitti Turusen yksinään ja viivytteli vähän aikaa ulkona, jottei tarvitsisi kuunnella mokoman tuumia. Mutta ei siitä kauaksi päässyt eroamaan, se tuli hakemaan, mihin talon mies meni. Vävysi luokseko menet, jos maasi myöt, kysyi Turunen, kun he olivat syömässä. Miten sattuu. Minkälainen mies se on se sinun vävysi? Mikähän lienee.

Tähän päivään asti on siinä Mäkelässä Turusen suku lämmitellyt, mutta huomenna ei enää, jos vain niiltä Turusen suvun jätteiltä saanee rauhan. Kyllä niiltä saatte hyvänkin rauhan, sanoi Ledenberg. Kyllä pojat kiittävät käteistään, kun kiireimmän kautta pääsevät maailman toiseen laitaan. Ne haukkuivat ja häiritsivät nimismiestä virkatoimessa ja sitäpaitsi ovat hävittäneet pantattuja tavaroita.

Turusen huulet jo hyvin hekkoilivat, niin että sulhanenkin näki asian kohta kypsyvän, ja hän meni vähäksi aikaa ulos. Melkein lopussa oli Malisen kärsimys, kun Turunen pasahti: Sinulla on tyttö. Mikä sitten, oli samanmallinen vastaus. Minulla on poika, näithän. Olkoon! Entäs kun on tyttö ja poika... »Entäs kun on ...» nyt helvetti! Niin, että kun on tyttö ja poika, niin mitähän niistä tulisi.

Sitä ei hän kärsinyt että häntä pyydettiin pitoihin siellä laulaaksensa: "minä en laula ruoasta", oli hänen tapana sanoa. Kun eräs herrasmies kerta oli hänet siinä mielessä häihin kutsunut, niin Kymäläinen tosin tekikin runon vaan siitä tuli pilkkaruno. V. 1815 oli hän nainut Kaisa Turusen, jonka kanssa hänellä oli useita lapsia.

Kesti kerkesi sanoa, Kesti purresta puhuvi: "Tule poies, elä huoli, Tule minun turvihini, Käy käsivarrelleni, Pohatalle puolisoksi, Kauppamiehelle kanaksi!" Annikki Turusen neiti Jo meni Kestin keralle, Kesti taisi talven syöä, Sekä syöä, jotta juoa Paljo pantua olutta, Ruokia rakennetuita,

Annikki, Turusen neiti, Istui Turun sillan päässä, Lauloi Turun neitosille, Neuvoi kaupungin kanoja: Elkätte, tytöt typerät, Niin kuin mie typerä tyttö, Reivin reistoihin ruvetko, Kauppamiesten kainaloihin; Elkättehän, nuoret neiot, Vastakasvavat kanaset, Uskoko urun sanoja, Miehen valskin vannonnoita, Pettävi uro sanansa, Mies valski valansa syöpi.

Mikko palasi isoon saliin, missä kukin lautamies oman pöytänsä ääressä kirjoitti asioita listalle. Mikkokin työntyi asianomaisen lautamiehen luo, työnsi sille sisäänkirjoitusrahat ja sanoi varmasti: Se Jertta Turusen asia on kirjoitettava esiin. Kaikki huoneessaolijat rähähtivät ilkeään nauruun ja joku sanoi: »Tuleepa, näemmä, näihin käräjiin oikeitakin asioita.